Ammattikorkeakouluille reilu mahdollisuus
21.3.2024 | Työelämä
Me akavalaiset AMK-liittojen koulutuspoliittiset asiantuntijat olemme huolissamme suomalaisen korkeakoulupolitiikan suunnasta. Ammattikorkeakoulujen autonomiaa koetellaan ja TKI-toiminnan potentiaali jää hyödyntämättä.
Näin ei voi jatkaa. Suomi tarvitsee vahvempaa kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista. Tarvitsemme perusteellista yhteiskunnallista vuoropuhelua ministeriön, poliittisten päättäjien, korkeakoulujen ja sidosryhmien kesken.
On hämmentävää katsoa ulkopuolelta, kuinka eurooppalaiset ammattikorkeakoulut voivat kehittyä vauhdilla, kun Suomessa pidetään samaan aikaan yllä vanhoja käsityksiä ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä.
Ammattikorkeakoulut ovat olleet osakeyhtiötä jo lähes kymmenen vuotta. Niiden omistajilla on merkittävä rooli ja valta päättää ammattikorkeakoulun toiminnasta, mukaan lukien sen kehittämisestä. Pahimmassa tapauksessa omistaja voi rajoittaa tai jopa estää ammattikorkeakoulun kehittymisen.
Nyt on oikea hetki tarkastella omistajaohjauksen vaikutuksia uudelleen, ja pohdittava kansallista ohjausta. Olemme huolissamme tilanteesta, jossa ammattikorkeakoulutuksen intressi vaikuttaa jäävän muiden intressien alle. Akavalaisten amk-liittojen asiantuntijoina jaamme Arenen huolen ammattikorkeakoulujen autonomian sulamisesta.
TKI-mahdollisuus hukattu
Muualla Euroopassa ammattikorkeakoulut ovat vahvasti ja laajasti mukana kansallisessa TKI-toiminnassa ja niille myös suunnataan voimallisesti TKI-rahoitusta.
Suomessa valtio käyttää tänä vuonna TKI-toimintaan noin 2,5 miljardia euroa, josta ammattikorkeakoulujen siivu on vain noin viisi prosenttia. Ammattikorkeakoulujen tehtäväksi on lailla määrätty tehdä soveltavaa TKI-toimintaa, johon tarvitaan tukevia ja selkeitä rahoitusinstrumentteja.
Euroopassa suomalaisia ammattikorkeakouluja kohdellaan tasavertaisesti ja yhdenvertaisesti suomalaisten yliopistojen kanssa. Nykyiset rakenteet kuitenkin rajoittavat ammattikorkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä ja sen rakentamista jopa estäen kansainvälisen TKI-rahoituksen hyödyntämistä ja hakua. Nämä haasteet on niin halutessaan helppo poistaa.
On aika vahvistaa kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista ja antaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle reilut mahdollisuudet kansallisessa rahoituksessa. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen, joka yhdessä kouluttaa ja kehittää omien profiiliensa mukaan ja tekevät molempia arvostavaa yhteistyötä.
Akavalaisten AMK-liittojen koulutuspoliittiset asiantuntijat
Tuomas Meriniemi, Tradenomit
Anniina Sippola, Insinööriliitto IL ry
Miihkali Härkönen, Insinööriliitto IL ry
Hannele Louhelainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat
Jaana Manssila, Talentia
Aija Saarinen, Terveydenhoitajaliitto
Ajatuksiamme korkeakoulujärjestelmän, koulutuksen rahoituksen, tutkintojen laadun ja sisällön kehittämiseksi on laajemmin tarjolla koulutuspoliittisessa ohjelmassamme.
Tuomas Meriniemi
Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka
040 357 2628
tuomas.meriniemi@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
5 vinkkiä ihmislähtöiseen muutosjohtamiseen
Ammattimentori Kati Huovinmaa pureutuu Työelämäkorjaamossa tällä kertaa ihmislähtöisessä muutosjohtamisessa onnistumiseen. Johda muutosta ihmislähtöisesti näillä vinkeillä!
Tekoäly käyttöön työpaikalla yhdessä keskustellen
Tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla vaatii osaamisen kehittämistä ja pelisäännöt tekoälyn hyödyntämiseen. Käytännön kysymyksistä on syytä keskustella yhdessä henkilöstön kanssa. Lue asiantuntijamme blogista mitä kannattaa ottaa huomioon, kun tekoäly otetaan käyttöön työpaikalla?
Mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi?
Ruusut ja suklaa ovat kyllä ihania, mutta niiden avulla ei vielä saada aikaan merkittäviä muutoksia. Kati Huovinmaa kannustaa tällä kertaa Työelämäkorjaamossa miettimään, mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi? Miten voimme omilla teoillamme edistää tasa-arvoa ja naisten oikeuksia?
Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia
On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi. Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.
Aikuiskoulutustuki ei ole rikki - tradenomeilta täystyrmäys tuen lakkauttamiselle
Valtaosa jäsenistämme vastustaa hallituksen esitystä aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. On tärkeää, että aikuiskoulutustuen tilalle on olemassa uusi tukimuoto ennen nykyisen aikuiskoulutustuen lakkauttamista.