Blogi: Osaaminen on parasta muutosturvaa

21.4.2020 | Työelämä

Koronaviruksen vaikutukset työelämään konkretisoituvat vähitellen. Tilanne on muuttanut työn tekemisen tapoja ja valitettavasti joiltakin työmarkkinastatuksen lomautusten tai irtisanomisten myötä.

Kukaan ei vielä tiedä, miten kauan poikkeustilanne jatkuu ja miltä maailma tai työmarkkinat näyttävät sen jälkeen. Meidän on kuitenkin asennoiduttava siihen, että olemme kaikki joka tapauksessa uuden edessä. Tällöin uuden oppiminen ja osaamisen kehittäminen korostuu entisestään. Siihen on valmistauduttava jo tässä vaiheessa.

Kasvukauden aikana puhuttiin tietyillä aloilla jopa osaajapulasta ja työnantajat kilpailivat osaavista työntekijöistä. Nyt talouden ennustetaan sukeltavan rajusti ja työttömyyden kasvavan. Paras lääke oman työmarkkina-arvon ylläpitämiseen heikentyvässä työmarkkinassa on oman osaamisen monipuolinen kehittäminen.

Mitä se sitten konkreettisesti tarkoittaa ja mitä työpaikoilla voidaan oppia "uudesta normaalista"?

Poikkeustilakin päättyy joskus ja työpaikoillakin palataan ns. normaaliin arkeen. Sillä hetkellä viimeistään kannattaa käydä tilanne läpi myös osaamisen näkökulmasta. Yhtäkkinen ja pitkäkestoinen etätyöskentely laajassa mittakaavassa on paljastanut osaamisessa katvealueita, esimerkiksi it-taitoihin liittyen. Jo ennen koronapandemiaakin osaamisen kehittäminen on ollut yksi jäsentemme keskeinen kehityskohde työelämässä:


Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2019

Useilla työpaikoilla kehityskeskusteluissa käsitellään osaamista tai käydään kokonaan erilliset osaamiskeskustelut. Poikkeustilasta johtuen osaamiskeskusteluja pitäisi käydä jo yksin etätyöskentelyn takia: minkälaista osaamista tehokkaampi ja tuottavampi etätyöskentely tarvitsee? Samalla kannattaa toteuttaa laajempi osaamiskartoitus, jos sellaista ei työpaikalla hiljattain ole tehty.

Mitä osaamiskartoitus sisältää?

Osaamiskeskusteluissa on hyvä käydä läpi ainakin:

  •     Työntekijän osaamisalueet tällä hetkellä
  •     Tehtävän vaatima osaaminen
  •     Tehtävän ulkopuolinen osaaminen ja sen hyödyntäminen
  •     Tehtävän kehittämisen vaatima osaaminen
  •     Mitä osaamisalueita työntekijä haluaisi kehittää
  •     Mitä osaamista tehtävä tulevaisuudessa edellyttää
  •     Miten nykyinen osaaminen auttaa pääsemään strategian tavoitteisiin
  •     Minkälaisia tarpeita yrityksellä on osaamisen suhteen tulevaisuudessa

Osaamisen kehittäminen ja sen kartoittaminen on sekä työntekijän että -antajan vastuulla. Ja se on myös molempien etu. Jotta työnantaja tietää, mitä osaamista tarvitaan, on se tuotava esiin. Työntekijä puolestaan ei voi arvioida omia tarpeitaan riittävästi, ellei työnantajalla ole selkeää tilannekuvaa tulevaisuuden suunnasta ja tarvittavasta osaamisesta. Ennakoimalla osaamistarpeita voidaan parhaiten vastata tulevaisuuden muutostilanteisiin työpaikoilla. Ehdota siis esimiehellesi osaamiskeskustelua mahdollisimman pian!

Työelämän murros jatkuu edelleen ja poikkeustilanne näytti pikakelauksella sen, millaista työskentely asiantuntijatyössä voi tulevaisuudessa olla. Tästä tilanteesta on otettava opiksi ja hyödynnettävä kokemuksia, jotta osaaminen saadaan ajan tasalle kaikkien hyödyksi tulevaisuutta ajatellen.

Työmarkkinoiden mullistukset vauhdittamaan jatkuvan oppimisen uudistusta

Koronakevään kokemusten jälkeen jatkuvan oppimisen uudistus on saatava vauhdilla eteenpäin. Se ei voi jäädä torsoksi parlamentaarisen työryhmän pöydälle pölyyntymään, kun työmarkkinoilla ennakoimattomasti lomautetaan ja irtisanotaan satojatuhansia ihmisiä. Saatamme jopa joutua toteamaan, että uudistus on pahasti myöhässä. Nyt ei kuitenkaan ole enää aikaa kiistellä kustannusten jakamisesta vaan on tartuttava tosissaan toimeen.

Olemme esittäneet yhdeksi osaamisen kehittämisen työkaluksi työsuhde-etuna tarjottavaa verovapaata kouluttautumisseteliä. Sen avulla työntekijä voisi ylläpitää ja kehittää osaamistaan läpi työuran. Se on parasta muutosturvaa, mitä yksilöllä voi olla - juuri tällaisissa odottamattomissa tilanteissa.

Me teemme parhaamme sen eteen, että jatkossa työpaikoilla pidetään paremmin huolta työntekijöiden osaamisen ylläpidosta. Ja siitä, että yhteiskunta ymmärtää tukea sitä.

Sillä välin kannattaa itsekin huolehtia oman osaamisensa kehittämistä, johon löytyy monipuolista tarjontaa niin ammattikorkeakouluista kuin muiltakin koulutuksen tarjoajilta. Moni tarjoaa nyt poikkeustilanteessa koulutuksia maksutta. Ja muistathan, että urapalvelujemme kautta saat henkilökohtaista neuvontaa niin urasuunnitteluun kuin lisäkouluttautumiseen!


Tutustu myös jatkuvasti päivittyvään infoomme koronaviruksen vaikutuksista työsuhteisiin.

Teksti ja lisätiedot:

Henna Hirvonen

Erityisasiantuntija, koulutus-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikka

Joonas Kopra

Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala

050 407 4876

joonas.kopra@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

5 vinkkiä ihmislähtöiseen muutosjohtamiseen

Ammattimentori Kati Huovinmaa pureutuu Työelämäkorjaamossa tällä kertaa ihmislähtöisessä muutosjohtamisessa onnistumiseen. Johda muutosta ihmislähtöisesti näillä vinkeillä!

Lue lisää

Tekoäly käyttöön työpaikalla yhdessä keskustellen

Tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla vaatii osaamisen kehittämistä ja pelisäännöt tekoälyn hyödyntämiseen. Käytännön kysymyksistä on syytä keskustella yhdessä henkilöstön kanssa. Lue asiantuntijamme blogista mitä kannattaa ottaa huomioon, kun tekoäly otetaan käyttöön työpaikalla?

Lue lisää

Ammattikorkeakouluille reilu mahdollisuus

Eurooppalaiset ammattikorkeakoulut kehittyvät vauhdilla ja samaan aikaan meillä Suomessa sitkeästi elää vääränlaiset käsitykset ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä.

Lue lisää

Mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi?

Ruusut ja suklaa ovat kyllä ihania, mutta niiden avulla ei vielä saada aikaan merkittäviä muutoksia. Kati Huovinmaa kannustaa tällä kertaa Työelämäkorjaamossa miettimään, mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi? Miten voimme omilla teoillamme edistää tasa-arvoa ja naisten oikeuksia?

Lue lisää

Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia

On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi. Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.

Lue lisää