Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia koulutukselle
17.6.2016
Voimassaoleva hallitusohjelma sisältää 32 kohtaa, jossa puhutaan ”digi” –käsitteestä. Ja se on merkittävästi enemmän kun esimerkiksi maininnat termeillä ”työllisyys” tai ”osaaminen”.
Eilen 17.6. julkaistun Digibarometrin mukaan Suomi kirkasti viimevuotisen hopeansa kullaksi 22 maan vertailussa. Sen tulosten mukaan digitalisaation kehitys Suomessa on ollut myöhäisen heräämisen jälkeen nopeaa. Barometrissä vertailtiin 22 maan digitalisoitumisen edellytyksiä ja toteutumista vertailtiin kolmella eri sektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori.
Koulutussektori ei ole tässä suhteessa poikkeus, sillä digitalisaatio puhuttaa myös siellä laajalti oppilaitoksia, sidosryhmiä sekä ministeriötä. Mitä ylipäänsä digitalisaatio sillä toimialalla on ja kuinka se vaikuttaa opetukseen ja oppimiseen? Aiheesta keskusteltiin muun muuassa toukokuussa järjestetyillä AMK-päivillä.
Me Tradenomiliitto TRAL:ssa näemme digitalisaation ennen kaikkea mahdollisuutena. Omassa visiossamme ammattikorkeakoulut voisivat tarjota vähintäänkin perusopinnot yhteisen verkkoalustan kautta. Se mahdollistaisi selkeän profiloitumisen sekä resurssien kohdentamisen opintojen loppuvaiheen syventäviin opintoihin, työelämäprojekteihin ja opinnäytetöiden ohjaamiseen.
Jotta kaikki hyöty tämänkaltaisesta verkkoalustasta saadaan hyödynnettyä, on tarjonnan oltava avointa myös muille kuin tutkinto-opiskelijoille. Avoimet opetussisällöt olisivat hyödyksi niin opiskelijavalinnoissa ja –rekrytoinnissa kuin työelämässä olevien osaamisen päivittämisessä. Esimerkiksi arvostettu tekniikan alan yliopisto Massachusetts Institute of Technology tarjoaa kurssimateriaalin kaikille avoimesti, eikä suomalaisilla korkeakouluilla ole mitään syytä olla toimimatta samoin.
Digitalisaation mahdollistaa ajan, paikan ja yhdenlaisen toimintatavan kahleista vapautumisen. Riippumattomuus ajasta tai paikasta ei kuitenkaan tarkoita 24/7 opiskelua tai työskentelyä kaikkialla, missä milloinkin ollaan. Se tarjoaa mahdollisuuden suoriutua tehokkaasti kulloisistakin tehtävistä itselle sopivimmalla tavalla ja ajankohtana. Koulutuksessa digitalisaation myötä voidaan myös huomioida erilaiset oppimistavat, kunhan osaamistavoitteet on määritelty kunnolla.
Samalla keskustelu korkeakoulujen – erityisesti ammattikorkeakoulujen - toimipisteverkostosta kiihtyy entuudestaan, kun paikasta riippumaton opiskelu vähentää kohtaamisia vaaativia ns. läsnäpalveluja. Digitalisaation myötä alueellinen tasa-arvo jopa paranee merkittävästi nykyisestä, kun koulutusta on tarjolla verkon kautta ja opintojen perässä ei välttämättä enää tarvitse muuttaa pitkiä matkoja.
Tällä hetkellä ammattikorkeakoulutuksessa eniten huolta kannetaan digitalisaation osalta resursseista ja niiden jakamisesta. Koulutuksen digitalisoiminen on investointi, mikä edellyttää toiminnan uudelleen ajattelemista. Säästöjä voi syntyä pitkällä aikavälillä, mutta akuuttia kassavajetta digitalisaatio ei paikkaa. Erityisen tärkeää on varmistaa korkeakoulujen keskinäinen yhteistyö sekä huolehtia opettajien laadukkaasta täydennyskoulutuksesta. Järjestelmätasolla on huolehdittava siitä, etteivät rahoitusmalli tai muut ohjausvälineet aiheuta keinotekoisia esteitä korkeakoulujen väliselle yhteistyölle digitalisaationkaan osalta.
Matka uudenlaiseksi, digitaaliseksi ammattikorkeakouluksi on vasta alussa, mutta signaaleja valoisasta tulevaisuudesta on jo onneksi nähtävillä. Ammattikorkeakoulujen yhteinen kesälukukausi.fi –portaali sekä esimerkiksi ICT-alan kouluttajien 10 polkua -hanke ovat ensimmäisiä askelia polulla maailman parhaaksi digitaaliseksi korkeakoulujärjestelmäksi!
Tradenomiliitto TRAL:n koulutusaamiaiselle 17.6.2016 keskusteltiin korkeakoulutuksen digitalisaatiosta. Alustajina tilaisuudessa toimivat opetus- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Matias Marttinen sekä 10 polkua –hankkeen projektipäällikkö Hanna Kinnari-Korpela Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Lisätiedot: