Elizabeth Harjunpää perusti ukrainalaisille tukikeskuksen Helsinkiin
30.6.2022 | Uratarinat
Yksi meistä: Elizabeth Harjunpää
Ukrainalaistaustainen Elizabeth Harjunpää on asunut 10 vuotta Suomessa. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, hänen oli pakko toimia. Hän perusti apukeskuksen ukrainalaisille Helsingin Vallilaan.
Elizabeth oli palaamassa Suomeen lomamatkalta Espanjasta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. ”Minulla oli vahva tunne, että jotakin pitää tehdä. Halusin olla mukana rakentamassa alustaa, johon kaikki halukkaat voivat tulla mukaan. Alkuperäisestä ideasta kesti kaksi viikkoa siihen, kun avasimme 16. maaliskuuta ovet Vallilassa”, Elizabeth kertoo apukeskuksen synnystä.
Miten vapaaehtoisvoimin pyörivän apukeskuksen toiminta on sujunut?
Suomessa on nyt yli 20 000 sotaa paennutta, rekisteröitynyttä ukrainalaista. Ukraina-apukeskuksessa on käynyt heistä noin 4 000. Monenlaista apua tarvitaan – alkaen ruoka- ja hygieniatuotteista –, koska niin moni on paennut vain passi mukanaan. Suomeen tulleista ukrainalaisista lähes kaikki ovat naisia tai lapsia, koska miehet eivät voi lähteä maasta. Äidit kyselevät, miten lapset laitetaan kouluun ja mistä löytyy itselle töitä. Integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnostaa paljon.
Sinulla on perhettä Kiovassa. Miten pystyt pitämään itsesi kasassa?
Sitä ei varmasti voi koskaan ymmärtää, millaista on joutua lähtemään omasta kodista ja omasta maasta – ennen kuin niin käy omalla kohdalla. Minulla on kaikki hyvin täällä Suomessa, mutta huoli omasta maasta on niin iso, että välillä se tuntuu lamauttavalta.
Mikä toi sinut aikanaan Suomeen ja mikä on viestisi suomalaisille?
Rakkaus toi minut Suomeen. Olin aikaisemmin opiskellut kandidaatin tutkinnon Ukrainassa, Suomessa luin itseni maisteriksi Tampereen yliopistossa. Varsinainen päätyöni on toimia seniorianalyytikkona Nepassa, jossa olen ollut reilut kolme vuotta. Suomi on tehnyt hyvää työtä ukrainalaisten tukemisessa. Ei silti pidä unohtaa, että sota jatkuu edelleen, joten lahjoituksia tarvitaan yhä. Yritykset voivat auttaa ottamalla ukrainalaisia töihin.
Haastattelu on julkaistu Tradenomi-lehdessä 2/2022.
Teksti: Sami Anteroinen
Kuva: Juho Kuva
Lisää aiheesta: Uratarinat
Vuoden tradenomi Auri Vainio "on rohkeutta sanoa, jos ei ymmärrä"
Vuoden Tradenomi, IPR University Centerin toiminnanjohtaja Auri Vainio on oppinut pitämään langat käsissään. Lue Aurin uratarina!
Tradenomi Christa Kivinen siirtyi unelmatöihin viisikymppisenä
Nordean henkilöstöhallinnossa työskentelevä Christa Kivinen aloitti tradenomiopinnot viisikymppisenä. Rohkeus kannatti, sillä uusi tutkinto mahdollisti siirtymisen unelma-ammattiin.
Opiskelu Suomessa oli hyvä päätös
Ilya Lebedev ei ikinä ollut ajatellut opiskelevansa ulkomailla. Kouluaikainen opintomatka Rovaniemelle ja lapsuudenystävän lähtö Lapin ammattikorkeakouluun muuttivat Murmanskissa kasvaneen nuoren miehen ajatukset. Tradenomiksi keväällä valmistunut Lebedev on nyt päättänyt jäädä Suomeen.
Tradenomi Jerry Riipinen: ”Henkilöstön edustajan työ on merkityksellistä ja vaikuttavaa”
Kun henkilöstön asiat saa nostettua esiin haastavassa neuvottelutilanteessa, Fennialla henkilöstöedustajana toimiva Jerry Riipinen tuntee onnistuneensa. Tehtävä on kasvattanut esihenkilöosaamista ja opettanut entistä parempia neuvottelutaitoja.
Tradenomi Joonas Hallman löysi lopulta aidosti merkityksellisen työpaikan
Puolustuskiinteistöjen asiakaspäällikkö Joonas Hallman tietää, että omaan visioon ja ammattitaitoon luottaminen kannattaa. Merkityksellinen työpaikka löytyi lopulta kiinteistöalalta, vaikka niin ei pitänyt käydä.