Elizabeth Harjunpää perusti ukrainalaisille tukikeskuksen Helsinkiin
30.6.2022 | Uratarinat
Yksi meistä: Elizabeth Harjunpää
Ukrainalaistaustainen Elizabeth Harjunpää on asunut 10 vuotta Suomessa. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, hänen oli pakko toimia. Hän perusti apukeskuksen ukrainalaisille Helsingin Vallilaan.
Elizabeth oli palaamassa Suomeen lomamatkalta Espanjasta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. ”Minulla oli vahva tunne, että jotakin pitää tehdä. Halusin olla mukana rakentamassa alustaa, johon kaikki halukkaat voivat tulla mukaan. Alkuperäisestä ideasta kesti kaksi viikkoa siihen, kun avasimme 16. maaliskuuta ovet Vallilassa”, Elizabeth kertoo apukeskuksen synnystä.
Miten vapaaehtoisvoimin pyörivän apukeskuksen toiminta on sujunut?
Suomessa on nyt yli 20 000 sotaa paennutta, rekisteröitynyttä ukrainalaista. Ukraina-apukeskuksessa on käynyt heistä noin 4 000. Monenlaista apua tarvitaan – alkaen ruoka- ja hygieniatuotteista –, koska niin moni on paennut vain passi mukanaan. Suomeen tulleista ukrainalaisista lähes kaikki ovat naisia tai lapsia, koska miehet eivät voi lähteä maasta. Äidit kyselevät, miten lapset laitetaan kouluun ja mistä löytyy itselle töitä. Integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnostaa paljon.
Sinulla on perhettä Kiovassa. Miten pystyt pitämään itsesi kasassa?
Sitä ei varmasti voi koskaan ymmärtää, millaista on joutua lähtemään omasta kodista ja omasta maasta – ennen kuin niin käy omalla kohdalla. Minulla on kaikki hyvin täällä Suomessa, mutta huoli omasta maasta on niin iso, että välillä se tuntuu lamauttavalta.
Mikä toi sinut aikanaan Suomeen ja mikä on viestisi suomalaisille?
Rakkaus toi minut Suomeen. Olin aikaisemmin opiskellut kandidaatin tutkinnon Ukrainassa, Suomessa luin itseni maisteriksi Tampereen yliopistossa. Varsinainen päätyöni on toimia seniorianalyytikkona Nepassa, jossa olen ollut reilut kolme vuotta. Suomi on tehnyt hyvää työtä ukrainalaisten tukemisessa. Ei silti pidä unohtaa, että sota jatkuu edelleen, joten lahjoituksia tarvitaan yhä. Yritykset voivat auttaa ottamalla ukrainalaisia töihin.
Haastattelu on julkaistu Tradenomi-lehdessä 2/2022.
Teksti: Sami Anteroinen
Kuva: Juho Kuva
Lisää aiheesta: Uratarinat
Kirsi Alm-Siira tradenomiopinnoistaan: "Älkää tehkö, kuten minä!"
Tradenomitutkinto siivitti Kirsi Alm-Siiran tietä toimittajaksi ja uutisankkuriksi. Hän kokee saaneensa tradenomiopinnoista arvokkaita oppeja työelämään muun muassa suomen kielestä ja esiintymisestä.
Pankin tiskiltä ohjelmistorobottien pariin
Topi Komulainen valittiin Vuoden Tradenomiksi 2022, sillä Komulainen on onnistunut omassa työtehtävässään ja tuonut tradenomiuttaan esille positiivisessa valossa. Vuoden Tradenomi valitaan, sillä Tradenomit haluaa palkita tradenomien joukosta yksilöitä, jotka ovat omassa yhteisössään olleet luomassa Maailman parasta työelämää ja nostamassa tradenomien profiilia.
Tradenomi Lassi Lankinen: parhaat tulokset syntyvät, kun töissä voi pitää myös hauskaa
Tradenomi Lassi Lankinen työskentelee myyjänä työnantajamielikuvaan, rekrytointiin ja työntekijäkokemukseen erikoistuneella Finders Seekersillä. Myyntiä ja logistiikkaa Haaga-Heliassa opiskelleen Lassin mukaan hyväksi myyjäksi tulemiseen riittää aito palo myyntiin ja kiinnostus myytävään tuotteeseen.
Tradenomin yrittäjätarina: Radikaali valinta vei Kati Huovinmaan opintojen kautta yrittäjäksi
Kati Huovinmaa toimi taidemuseon johtajana, mutta päätti vaihtaa alaa. Tradenomiopintojen aikana syntyi idea omasta yrityksestä.
Anttilan tiskiltä asiantuntijaksi pankkiin
Tradenomi Esko Koskinen työskentelee rahoitusalalla pankin luotonvalvonnan ja perinnän parissa. Esko toimii myös pankin ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä. Perinnässä eteen tulee monenlaisia tapauksia ja työ vaatii ongelmaratkaisutaitoja.