Jatkatko syksyllä etätöissä? Varmista, että olet sopinut ainakin näistä

30.6.2021 | Laki

Koronatilanteen pikku hiljaa helpottaessa poistuu myös vahva etätyösuositus, jonka myötä useimmat asiantuntijat ovat tehneet töitä kotona jo reippaasti yli vuoden. Monella työpaikalla halutaan välttää paluu vanhoihin kankeisiin etätyökäytäntöihin, kun laajempi lähityön tekeminen taas syksyllä mahdollistuu. 

Katariina Sorvanto kehottaa sopimaan etätyölle kirjalliset pelisäännöt.

Katariina Sorvanto kehottaa sopimaan etätyölle kirjalliset pelisäännöt.

Kuinka eri työn tekemisen muotoja sitten voi ja kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa ja mitä niistä sanoo laki? Lakimies ja yrittäjä Katariina Sorvanto vinkkaa, mitä työnantajan ja työntekijän kannattaa ainakin huomioida, kun uusia työntekomalleja suunnitellaan.

1. Etätyöstä sopiminen

Etätyö on lähtökohtaisesti työnantajan ja työntekijän välillä sovittavissa oleva asia. Etätyö ei sovellu kaikkiin työtehtäviin eikä työnantajalla ole velvollisuutta tarjota samoja etätyömahdollisuuksia kaikille, vaikka tasapuolisuutta esimerkiksi samankaltaisissa tehtävissä toimivien kohdalla toki tuleekin noudattaa.

Vaikka työntekijällä olisi etätyösopimus, on hyvä muistaa, että työnantaja voi myös velvoittaa työntekijän tulemaan työpaikalle, jos tilanne jostakin syystä sitä vaatii.

Useimmiten paras työkalu etätyökäytännöistä sopimiseen on keskustelu, jossa kaikki osapuolet voivat esittää kantansa. Keskustelun jälkeen kannattaa laatia etätyölle kirjalliset pelisäännöt, jotka koskevat kaikkia etätyötä tekeviä.

Jos työnantaja omaehtoisesti, esimerkiksi säästösyistä päättää sulkea yrityksen toimitilat ja siirtyä täysin kotona työskentelyyn, on kyseessä iso muutos, jota ei voi tehdä aivan yllättäen (elleivät kaikki työntekijät siihen suostu). Työsopimuksessa sovittu työntekopaikka on työsuhteen olennainen ehto, jota työnantaja voi muuttaa vasta ehdon irtisanottuaan. Irtisanomisajan jälkeen työntekijät ovat velvollisia noudattamaan uutta toimintatapaa.

2. Työympäristö ja työvälineet

Terveellinen ja turvallinen työympäristö on välttämättömyys myös etätyössä. Kotona työskennellessä on huomioitava erityisesti ergonomia ja tietoturva.

Joissakin etätyösopimuksissa voi olla lauseke ”työntekijä tekee etätyötä omassa kodissaan, ellei erikseen esihenkilön kanssa muuta sovita”. Tämä voi kuulostaa vanhanaikaiselta rajoittamiselta, mutta voi tulla tarpeeseen esimerkiksi sen vuoksi, että työnantaja voi varmistaa tietoturvan toteutumisen.

Muutenkin on hyvä selkeästi linjata, missä kaikkialla etätyötä voi tehdä. On täysin työpaikkakohtaista, tarvitseeko työntekijän tarvittaessa pystyä lähtemään työpaikalle lyhyelläkin varoitusajalla vai voiko töitä tehdä esimerkiksi mökiltä käsin.

Myös työvälineiden ja kalusteiden hankinnasta sovitaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Työnantajalla ei välttämättä ole velvollisuutta kustantaa esimerkiksi kahta näyttöä tai työpöytää kotiin ja työpaikalle.

3. Työaika

Työaikalain mukaan työaikaa on työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Myös etätöissä ollaan aina työaikalain piirissä, jos lähitöihin sovelletaan työaikalakia.

Toimiva työajanseuranta on erityisen tärkeä etätyössä, jotta päivät eivät veny liian pitkiksi ja kuormitusta pääse syntymään.

Liukumakäytännöt sovitaan työpaikka- tai työehtosopimuskohtaisesti. Joillakin työpaikoilla on sovittu, että etätyöpäivä olisi aina saman mittainen. Työaika kuuluu kuitenkin merkitä aina tehtyjen tuntien mukaisesti. Jos työpaikalla on sovittu liukumasta, liukuman hyödyntämisen sekä plus- ja miinustuntien tekemisen täytyy lähtökohtaisesti olla sallittua myös etätyössä.

Myös kokouskäytännöistä ja kokousten ajankohtien sijoittelusta on hyvä olla linjaus.

4. Tavoitettavuus

Jokaisella työpaikalla kannattaa keskustella siitä, miten työntekijän on oltava kohtuullisesti tavoitettavissa. Riittääkö se, että hänet saa tarvittaessa kiinni vai pitääkö työnantajan myös tietää, missä työntekijä on? 

Jokaista hetkeä ei voi eikä ole järkevää syynätä – työpaikalla kannattaa lähteä luottamuksesta siihen, että ihmiset ovat sitoutuneita ja hoitavat työnsä. Esihenkilön tehtävä on seurata suoriutumista ja työntekijä itse on vastuussa työaikansa kirjaamisesta.

On järkevää, että työpäiviin varataan myös rauhallista aikaa keskittyneeseen työskentelyyn, jolloin ei tarvitse reagoida välittömästi yhteydenottoihin. Lisäksi taukojen pitäminen on osa fiksuja työrutiineja.

Vapaamuotoinen juttelu työkavereiden kanssa on tietenkin kannustettavaa ja hyvä asia, mutta esimerkiksi WhatsApp-viestittelyä työajan ulkopuolella kannattaa rauhoittaa. Jos viestejä lähetellään iltaisin ja viikonloppuisin, työntekijälle voi syntyä ryhmäpainetta seurata ja vastata keskusteluihin. Aito mahdollisuus töistä irrottautumiseen on edellytys palautumiselle.

5. Sairastuminen ja tapaturmat

Työantajan pakollinen työtapaturmavakuutus korvaa kotona tai muualla etätyöpäivän aikana sattuneen tapaturman vain, jos se liittyy suoraan työntekoon. Asiantuntijatyötä koneen ääressä tekevällä tällaiset tilanteet ovat hyvin harvassa.

Jos työpaikalla ollessa liukastuu tai kompastuu, työtapaturmavakuutus korvaa vahingon. Etätöissä ollessa näin ei ole. Jos loukkaat nilkkasi ollessasi lenkillä, pakollinen työtapaturmavakuutus ei korvaa vahinkoa, vaikka olisit osallistunut samalla palaveriin.

Sairaan lapsen kanssa kotona ollessa voi halutessaan tehdä etätöitä, jos se lapsen kunnon ja oman jaksamisen huomioon ottaen onnistuu. Pakkoa tähän ei kuitenkaan ole. Jos taas olet ilmoittanut itse olevasi sairaana, et lähtökohtaisesti voi tehdä töitä. Lainsäädännön mukaan olet yksiselitteisesti joko sairaslomalla tai töissä, vaikka käytännössä moni sairaslomapäivinään etätöitä tekeekin.

6. Joustotyöaika

Uusi työaikamuoto, joustotyöaika, soveltuu käytettäväksi sellaisissa asiantuntijatehtävissä, joissa työn lopputulokset ja aikatauluissa pysyminen ovat tärkeämpiä kuin se, missä ja milloin töitä tehdään.

Joustotyöajassa työntekijä saa päättää vähintään puolesta työajastaan ja siihen liittyvästä työskentelypaikastaan ja sen käyttö vaatii sopimuksen työnantajan ja työntekijän välillä. Lainsäädäntö mahdollistaa joustotyön työehtosopimuksesta riippumatta.

Työnantaja määrittelee joustotyössä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulut. Joustotyöajan ei ole määrä kasvattaa kokonaistyöaikaa, vaan lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn sijoitteluun.

Teksti: Maarit Laakso

Lisää aiheesta: Laki

Sairastuminen vuosilomalla – miten toimia?

Mitä teen, jos sairastun vuosilomalla tai ennen sitä?

Lue lisää

Blogi: Mitä kuntavaalit merkitsevät opiskelijalle?

Alkava kesä tuo poikkeuksellisesti tänä vuonna mukanaan myös vaalikampanjoita, tienvarsimainoksia sekä postin tuomia ehdokasmainoksia. Suomen yhdet tärkeimmistä vaaleista, ellei tärkeimmät, käydään tänä vuonna poikkeuksellisesti kesäkuussa. Tarkemmin sanottuna, kuntavaalit pidetään 13. kesäkuuta.

Lue lisää

Kuka päättää vuosiloman ajankohdan?

Voiko työntekijä pitää kesäloman haluamanaan ajankohtana? Voiko työnantaja määrätä koska loma pidetään?

Lue lisää

Voinko edustaa itseäni yt-neuvotteluissa?

Yt-neuvotteluiden osapuolina ovat ensisijaisesti henkilöstöryhmien edustajat ja työnantaja. Entä jos työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua? Ketkä osallistuvat yt-neuvotteluihin?

Lue lisää

Päivittyvä tietopaketti palveluistamme ja koronan vaikutuksista työelämässä

Lue lisää