Joka kolmas asiantuntija työaikaseurannan ulkopuolella

16.3.2015

Joka kolmas asiantuntija ja esimies (36 %) on pudonnut kokonaan työaikaseurannan ulkopuolelle, kertoo Tilastokeskuksen Työolotutkimukseen perustuva Akavan selvitys. Kolmannes (35 %) kaikista asiantuntijoista pitää itse kirjaa työtunneistaan. Varsinaisen työaikaseurannan piirissä on vain 31 prosenttia erityisasiantuntijoista ja 39 prosenttia asiantuntijoista.

– Saman selvityksen mukaan työajoissa joustaminen ja harmaat ylityöt ovat vakiintuneet suomalaiseen työkulttuuriin. Asiantuntijat ja esimiehet joustavat muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta ja asiakkaiden tarpeiden, työn globalisoitumisen ja työssä matkustamisen vuoksi, kertoo tutkija Joonas Miettinen.

Asiantuntija- ja esimiestyö poikkeaa muusta työstä oleellisesti työn joustovaatimusten takia. Yli puolet joustaa työajoissaan säännöllisesti työtehtäviensä tai asiakkaiden tarpeiden vuoksi ja vain viidennes esimiehen vaatimuksesta.

– Ei siis voida vedota siihen, että kenenkään ei ole pakko tehdä ylitöitä, jos esimies ei näin nimenomaisesti vaadi. Käytännössä suljetaan silmät siltä, että henkilöstö tekee jatkuvasti työtä säännöllisen työajan jälkeen. Työaikalain ja -suojelun kiertämisestä on tullut maan tapa, toteaa johtaja Maria Löfgren.

Ylityöt ja työmatkat johtavat usein kierteeseen, jossa työntekijöillä ei ole mahdollisuutta palautua työstään. Tämä yhdessä puutteellisen työaikasuojelun kanssa johtaa hallitsemattomaan kiireeseen. Kiire kuormittaa kaikkein eniten johtotehtävissä olevia, opettajia, erityisasiantuntijoita ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Liiallinen kiire näkyy suoraan työssä jaksamisen ongelmina ja jopa sairauspoissaoloina.

– Olisi ehdottomasti työnantajan etu, että työntekijöille annetaan mahdollisuus palautua ja keskittyä rauhassa yksityiselämäänsäkin. Kuormittuminen vie terää luovuudelta ja uusiutumiselta ja laskee siten työn tuottavuutta. Tähän meillä ei ole näinä aikoina varaa. Kansantaloudellista tuottavuutta ei voi laskea vain sillä, onko työpäivä 15 minuuttia pidempi vai ei, Löfgren muistuttaa.

Akava ymmärtää, että 2020-luvun asiantuntijatyö edellyttää lisää yksilöllisiä työaikajoustoja. Tällä hetkellä joustamista ei kuitenkaan huomioida riittävästi työaikasuunnittelussa, työntekijöiden palautumisessa ja ylitöiden korvaamisessa. Ongelmien ratkaisu on työaikalain kokonaisuudistus ja toimialan erityispiirteiden huomioon ottaminen työaikakysymyksissä.

– Nykyinen laki ei tunnista työntekijöiden ja työnantajien tarpeita. Tämä johtaa siihen, että molemmat joutuvat kiertämään pykäliä, määräyksiä ja jopa työpaikoilla yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Sopiminenkaan ei oikein onnistu, kun lain perusta ei ole kunnossa, Löfgren sanoo.

Akava esittää työaikalain kehittämistä kokonaisuutena siten, että kaikkien palkansaajien työaikasuojelu ja työstä palautuminen turvataan. Eri toimialojen tilanteet eroavat toisistaan niin paljon, että työajat ja jopa työaikalain soveltaminen voitaisiin jatkossa ratkaista valtakunnallisissa työehtosopimuksissa.

– Tasavertaiset työnantaja- ja työntekijäliitot voisivat yhdessä ja nykyistä vapaammin linjata, millaiseksi alan työaikakäytäntö muovautuu. Laki taas takaisi riittävän työaikasuojelun niille, joiden työajoista ei työehtosopimuksia ole, Löfgren esittää.

Lisää aiheesta: www.akava.fi/vanhentunut_tyoaikalaki
Tutustu samalla Akavan viiden kohdan työelämän uudistamis- ja työllistämisohjelmaan!

Työaikakysymykset ovat esillä myös TRAL:n hallitusohjelmatavoitteissa, joihin voit tutustua täällä.