Kouluttautumisseteli - ratkaisumme osaamisen kehittämiseen työn ohessa

2.2.2023 | Ura

Oletko kiinnostunut oppimaan uutta, mutta työelämä ei tunnu mahdollistavan sitä? Haluaisitko kehittyä työssäsi, ja saada siihen tukea myös työnantajalta? Motivoiko sinua uuden oppiminen ja itsesi kehittäminen? Meillä on ratkaisu tähän.

Lounasetu on monelle meistä tuttu, samoin virike-etu. Verottajan tukemat ja työnantajan tarjoamat edut ovat kovassa käytössä ja suosittuja. Lounas on välttämätön osa tasapainoista työpäivää ja virike-etu mahdollistaa paremman palautumisen niin kulttuurin kuin liikkumisen parissa. Mutta entä itsensä kehittäminen?

Yksi eduskuntavaalitavoitteistamme on kouluttautumisseteli. Eli työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttaminen verovapaaksi henkilöstöeduksi, kuten lounas,- kulttuuri- ja liikuntasetelit. Koulutusseteli hyödyttäisi niin työntekijää kuin työnantajaa. Ehdotamme verovapaan kouluttautumisen ylärajaksi 1500 euroa, jolloin kouluttautumiseen olisi todellinen mahdollisuus. Ainoa, ja se oleellinen muutos nykyiseen olisi, että koulutuksen ei olisi tarpeen tapahtua työnantajan aloitteesta. Tämä madaltaisi kynnystä kouluttautua, ja laajentaisi koulutustarjontaa merkittävästi. Työntekijä saisi itse päättää, millainen koulutus olisi parhaiten hänen osaamistaan kehittävää. 

Mihin verovapaata kouluttautumisetua tarvitaan?

Perusteluita verovapaalle kouluttautumissetelille on paljon, ja ajankohtainen keskustelu Suomen osaamistasosta verrattuna muihin OECD-maihin on tuonut mukaan keskusteluun myös uusia näkökulmia. Olemme jääneet muiden maiden jalkoihin, ja korkeastikoulutettujen osuus suomalaisista on jämähtänyt 40 %:n tasolle. Nyt Suomen tavoitteena on, että puolet nuorista on korkeakoulutettuja vuonna 2030. Tavoite on haastava, ja sen eteen on tehtävä paljon töitä. Osa aloituspaikoista kuitenkin täyttyy toista tutkintoa tekevillä, kun muita keinoja kehittää omaa osaamista ei ole. Tämä syö aloituspaikkoja ensimmäisestä korkeakoulututkinnostaan haaveilevilta. Osaamisen kehittämiselle on oltava muitakin vaihtoehtoja kuin tutkintokoulutus, ja sitä tukemaan tarvitaan kouluttautumisseteliä.

Pieniä osaamiskokonaisuuksia tutkinto-opiskelun rinnalle

Jatkuva oppiminen on eduskuntavaalien kuuma peruna. Ainakin koulutuspolitiikan näkökulmasta, joka toki harvemmin nousee keskusteluiden keskiöön – jollei kyse sitten ole koulutusleikkauksista. Uusia elementtejä jatkuvaan oppimiseen on tulossa EU-tasoa myöden. Pienet osaamiskokonaisuudet, joilla vastataan työelämän kiireellisiin osaamistarpeisiin, ovat perinteisiä tutkintoja joustavampi keino osaamisen kehittämiseen, päivittämiseen ja todistamiseen. Osaamiskokonaisuudet hakevat vielä lopullista muotoaan, mutta tulevat olemaan tulevaisuudessa osa koulutustarjontaa. Aina ei ole välttämätöntä suorittaa uutta tutkintoa, ja pienet osaamiskokonaisuudet ovatkin sopiva ratkaisu yksittäisten koulutuksien ja tutkintokokonaisuuksien väliin.

Kuka koulutuksesta maksaa?

Kouluttaminen ei ole halpaa, mutta maksuton suomalainen koulutus tuntuu olevan meille kuin itsestäänselvyys. Koulutuksen kustannuksista vastaa joko yhteiskunta, työnantaja tai henkilö itse. Tutkintokoulutuksessa kustannukset kattaa yhteiskunta, mutta työelämän ohessa kouluttautumisen kustannuksien kuittaaminen vaihtelee. Koulutuksesta toki hyötyvät kaikki kolme, mutta mikäli tavoitteena on kehittää osaamista työnantajan tarpeisiin ja työntekijää motivoivasti, tulee työnantajan olla maksaja, tai vähintään osallisena kustannuksista. Kouluttautumisseteli olisi siis ratkaisemassa osittain rahoitukseen liittyviä haasteita.

Tradenomit arvostavat mahdollisuutta kehittää osaamistaan

Osaamisen kehittäminen nousee esiin myös Tradenomien jäsentutkimuksessa. Vuoden 2021 jäsentutkimuksessa jäsenten vastaus kysymykseen, millä tavoin työhyvinvointiasi voisi parhaiten lisätä, oli selkeä. Osaamisen kehittäminen nousi tärkeimmäksi keinoksi parantaa työhyvinvointia. Osaamisella on siis suora yhteys työmotivaatioon ja työhyvinvointiin. Siksikin verovapaa kouluttautumisseteli on yksi eduskuntavaalitavoitteistamme.

 

Blogiteksti: Tuomas Meriniemi


Tradenomien eduskuntavaalitavoitteet esittelyssä. Avaamme blogien muodossa tavoitteitamme kevään 2023 eduskuntavaaleihin.

Lisätietoja kouluttautumissetelistä >> 

Lisätietoa eduskuntavaalitavoitteistamme ja -vaikuttamisestamme >> 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Strategiatyö on dialogia

Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla - tehdään siitä yhdeää loppu!

Tuomas Meriniemi

Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka

040 357 2628

tuomas.meriniemi@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Ura

Miten kehittää omaa osaamista? Lue psykologin neuvot

Muuttuvassa työelämässä työntekijän osaamisen kehittäminen on edellytys pitkälle työuralle. Mutta miten onnistua ja torpata esteet? Psykologi Hanna Siefen kertoo, miten voi itse edistää oman osaamisen kehittämistä.

Lue lisää

Mitä menestys tarkoittaa juuri sinulle?

Omien tavoitteiden ja itselle sopivan menestymisen tavan miettiminen ei välttämättä onnistu omin avuin. Silloin katse kannattaa kääntää ihmisiin, joiden kokee menestyneen. Lue menestyksestä kirjan kirjoittaneen Jari Hietaniemen haastattelu, josta saat vinkkejä oman menestyksen tavan ja motivaation löytämiseen.

Lue lisää

Miten saada hybridityöstä tehokasta? Katso asiantuntijan vinkit!

Tuntuuko hybridityön tekeminen tehottomalta? Katso asiantuntijan vinkit sen tehostamiseksi!

Lue lisää

Testaa, kuinka ihmislähtöinen johtaja olet!

Me ihmiset olemme perin monimutkaisia olentoja kaikkine tunteinemme ja taustoinemme. Siksi ihmisten johtaminenkin on niin moninaista, monisyistä ja aina tilanteesta riippuvaista. Työelämäkorjaamon ihmislähtöisen johtajuuden testi on suunniteltu tarjoamaan sinulle suuntaa-antavan käsityksen omasta johtamistyylistäsi.

Lue lisää

Kuinka hyödyntää tekoälyä työnhaussa?

Voiko työhakemuksen kirjoittaa tekoälyn avulla? Kuinka tekoälyä voisi hyödyntää työnhaussa? Uravalmentaja vastaa!

Lue lisää