Kouluttautumisseteli - ratkaisumme osaamisen kehittämiseen työn ohessa
2.2.2023 | Ura

Oletko kiinnostunut oppimaan uutta, mutta työelämä ei tunnu mahdollistavan sitä? Haluaisitko kehittyä työssäsi, ja saada siihen tukea myös työnantajalta? Motivoiko sinua uuden oppiminen ja itsesi kehittäminen? Meillä on ratkaisu tähän.
Lounasetu on monelle meistä tuttu, samoin virike-etu. Verottajan tukemat ja työnantajan tarjoamat edut ovat kovassa käytössä ja suosittuja. Lounas on välttämätön osa tasapainoista työpäivää ja virike-etu mahdollistaa paremman palautumisen niin kulttuurin kuin liikkumisen parissa. Mutta entä itsensä kehittäminen?
Yksi eduskuntavaalitavoitteistamme on kouluttautumisseteli. Eli työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttaminen verovapaaksi henkilöstöeduksi, kuten lounas,- kulttuuri- ja liikuntasetelit. Koulutusseteli hyödyttäisi niin työntekijää kuin työnantajaa. Ehdotamme verovapaan kouluttautumisen ylärajaksi 1500 euroa, jolloin kouluttautumiseen olisi todellinen mahdollisuus. Ainoa, ja se oleellinen muutos nykyiseen olisi, että koulutuksen ei olisi tarpeen tapahtua työnantajan aloitteesta. Tämä madaltaisi kynnystä kouluttautua, ja laajentaisi koulutustarjontaa merkittävästi. Työntekijä saisi itse päättää, millainen koulutus olisi parhaiten hänen osaamistaan kehittävää.

Mihin verovapaata kouluttautumisetua tarvitaan?
Perusteluita verovapaalle kouluttautumissetelille on paljon, ja ajankohtainen keskustelu Suomen osaamistasosta verrattuna muihin OECD-maihin on tuonut mukaan keskusteluun myös uusia näkökulmia. Olemme jääneet muiden maiden jalkoihin, ja korkeastikoulutettujen osuus suomalaisista on jämähtänyt 40 %:n tasolle. Nyt Suomen tavoitteena on, että puolet nuorista on korkeakoulutettuja vuonna 2030. Tavoite on haastava, ja sen eteen on tehtävä paljon töitä. Osa aloituspaikoista kuitenkin täyttyy toista tutkintoa tekevillä, kun muita keinoja kehittää omaa osaamista ei ole. Tämä syö aloituspaikkoja ensimmäisestä korkeakoulututkinnostaan haaveilevilta. Osaamisen kehittämiselle on oltava muitakin vaihtoehtoja kuin tutkintokoulutus, ja sitä tukemaan tarvitaan kouluttautumisseteliä.

Pieniä osaamiskokonaisuuksia tutkinto-opiskelun rinnalle
Jatkuva oppiminen on eduskuntavaalien kuuma peruna. Ainakin koulutuspolitiikan näkökulmasta, joka toki harvemmin nousee keskusteluiden keskiöön – jollei kyse sitten ole koulutusleikkauksista. Uusia elementtejä jatkuvaan oppimiseen on tulossa EU-tasoa myöden. Pienet osaamiskokonaisuudet, joilla vastataan työelämän kiireellisiin osaamistarpeisiin, ovat perinteisiä tutkintoja joustavampi keino osaamisen kehittämiseen, päivittämiseen ja todistamiseen. Osaamiskokonaisuudet hakevat vielä lopullista muotoaan, mutta tulevat olemaan tulevaisuudessa osa koulutustarjontaa. Aina ei ole välttämätöntä suorittaa uutta tutkintoa, ja pienet osaamiskokonaisuudet ovatkin sopiva ratkaisu yksittäisten koulutuksien ja tutkintokokonaisuuksien väliin.
Kuka koulutuksesta maksaa?
Kouluttaminen ei ole halpaa, mutta maksuton suomalainen koulutus tuntuu olevan meille kuin itsestäänselvyys. Koulutuksen kustannuksista vastaa joko yhteiskunta, työnantaja tai henkilö itse. Tutkintokoulutuksessa kustannukset kattaa yhteiskunta, mutta työelämän ohessa kouluttautumisen kustannuksien kuittaaminen vaihtelee. Koulutuksesta toki hyötyvät kaikki kolme, mutta mikäli tavoitteena on kehittää osaamista työnantajan tarpeisiin ja työntekijää motivoivasti, tulee työnantajan olla maksaja, tai vähintään osallisena kustannuksista. Kouluttautumisseteli olisi siis ratkaisemassa osittain rahoitukseen liittyviä haasteita.
Tradenomit arvostavat mahdollisuutta kehittää osaamistaan
Osaamisen kehittäminen nousee esiin myös Tradenomien jäsentutkimuksessa. Vuoden 2021 jäsentutkimuksessa jäsenten vastaus kysymykseen, millä tavoin työhyvinvointiasi voisi parhaiten lisätä, oli selkeä. Osaamisen kehittäminen nousi tärkeimmäksi keinoksi parantaa työhyvinvointia. Osaamisella on siis suora yhteys työmotivaatioon ja työhyvinvointiin. Siksikin verovapaa kouluttautumisseteli on yksi eduskuntavaalitavoitteistamme.
Blogiteksti: Tuomas Meriniemi
Tradenomien eduskuntavaalitavoitteet esittelyssä. Avaamme blogien muodossa tavoitteitamme kevään 2023 eduskuntavaaleihin.
Lisätietoja kouluttautumissetelistä >>
Lisätietoa eduskuntavaalitavoitteistamme ja -vaikuttamisestamme >>
Sinua voisi kiinnostaa myös
Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla - tehdään siitä yhdeää loppu!

Tuomas Meriniemi
Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka
040 357 2628
tuomas.meriniemi@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Ura

Miten valmistautua kehityskeskusteluun? Lue asiantuntijan vinkit!
Kehityskeskustelu on tuttu konsepti monelle työntekijälle ja työantajalle. Kuinka kehityskeskusteluun voi omalta osaltaan valmistautua, jotta keskustelu tuottaa aidon hyödyn molemmin puolin?

Unelma omannäköisestä urasta? Älä anna epävarmuuden estää työelämämuutostasi!
Syksy on monelle työelämämuutosten pohtimisen aikaa. Ehkä takana on jo pidempi jakso, jolloin sinä olet miettinyt muutosta, mutta epävarmuutesi estää tarttumasta toimeen? Et ole yksin! Nappaa ammattimentorin vinkit uramuutokseen.

Olenko urajumissa? Pääseekö urajumista eteenpäin?
Sakkaako urasi, etkä oikein edes tiedä mitä työltäsi haluaisit? Tai oletko kyllästynyt työhösi? Sinua saattaa vaivata urajumi. Lue psykologin vinkit kuinka pääset eroon ja eteenpäin urajumista.

Tradenomi Pauliina Siimelälle myymisen taito tuli synnyinlahjana
Myynnin kouluttajana työskentelevällä Pauliina Siimelällä on myyntityö niin lujasti verissä, että myyntiä tulee tehtyä omaksi iloksi myös vapaa-ajalla. Vaikka myynti vetää puoleensa, Siimelä tietää, ettei se ole aina helppoa. Lue tradenomin uratarina.

Kestävyysraportointi, automaatio ja analytiikka muuttavat taloushallinnon tradenomin työtä
Kestävyysraportointi, automaatio ja analytiikka muuttavat tuntuvasti taloushallinnon tradenomin työtä. Mitä on kestävyysraportointi ja keitä se koskee? Miten osaamistarpeisiin vastataan?