Koulutuspolitiikka ei voi olla aluepolitiikan jatke

1.10.2019

Hallitusohjelman mukaisesti korkeakouluihin suunnitellaan tuhansia uusia aloituspaikkoja. Näillä on tarkoitus purkaa hakijasumaa sekä paikata osaajapulaa tietyillä toimialoilla. Budjettiriihi toi hienoista lisäystä korkeakoulujen perusrahoitukseen, mutta uusia aloituspaikkoja varten ei rahoitusta osoitettu ollenkaan. Täysin huomiotta on jäänyt korkeakoulutuksen läpäisyaste, johon on syytä kiinnittää huomioita lisäpaikkojen määrästä päätettäessä.

- On tärkeää, että perusrahoituksen täysimääräinen korotus toteutuu heti ensi vuoden alussa, mutta sillä ylläpidetään nykytilaa, ei toteuteta uusia aloituspaikkoja, sanoo puheenjohtaja Veli-Matti Peltola. - Pitkien leikkausjaksojen jälkeen perusrahoitus on kohdennettava koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden tukitoimiin kuin vaatia toteuttamaan lisää koulutusta ilman riittäviä resursseja, Peltola jatkaa.

Suomessa ainoastaan 43 prosenttia opiskelijoista suorittaa alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa ja 73 prosenttia puolestaan suorittaa tutkinnon kolmen vuoden kuluttua tavoiteajan umpeutumisesta. Tutkintoon johtavan korkeakoulutuksen keskeytti vuonna 2017 ammattikorkeakoulussa yli 7800 opiskelijaa ja yliopistoissa puolestaan yli 7000 opiskelijaa.

- On selvitettävä, onko tuhansien aloituspaikkojen lisääminen tarpeellista, jos pelkästään läpäisyastetta nostamalla saisimme tuhansia uusia osaajia työmarkkinoille, asiantuntija Henna Hirvonen sanoo. - Mekaaninen aloituspaikkojen lisääminen ei ratkaise osaajaongelmaamme, mikäli koulutukseen päässeet eivät ikinä valmistu tai valmistuminen viivästyy, huomauttaa Hirvonen.

- On kuitenkin aloja, joissa osaajapula on todellinen ja näille aloille on perusteltua lisätä aloituspaikkoja. Edellytämme näissä tapauksissa vastuullista ja tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa, vaatii Hirvonen. - Korkeakoulutettujen työttömyys on kääntynyt nousuun ja meillä ei ole varaa toistaa virheitä kouluttamalla ihmisiä tyhjille työmarkkinoille.
 
Alotuspaikkojen lisäämistä varten budjettiriihessä erillistä rahoitusta sai vain Savonlinna, jonne on tarkoitus lisätä 150 uutta koulutuspaikkaa ammattikorkeakoulusektorille.

- Ymmärrämme alueiden kamppailun elinvoimaisuudesta, mutta se ei voi perustua ainoastaan korkeakouluyksikön ympärille, Peltola sanoo. - Keinotekoinen aloituspaikkojen lisääminen ei alueita pelasta ja on kestämätöntä, jos edelleenkin maassamme tehdään koulutuspolitiikkaa aluepolitiikan ehdoilla, Peltola summaa.   

Lisätiedot:

Veli-Matti Peltola, puheenjohtaja
p. 050 477 4847

Henna Hirvonen, asiantuntija, koulutus- ja työllisyyspolitiikka
p. 040 768 1365