Lakimuutos kilpailukieltosopimuksesta esimerkki toimivasta kolmikannasta

12.11.2020 | Laki

Pitkään odotettu uudistus on liikahtamassa viimein eteenpäin, kun maan hallitus antoi lakiesityksen kilpailukieltoa koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Uudistaminen on tarpeen, sillä viime vuosina kilpailukieltojen käyttö on riistäytynyt käsistä työmarkkinoilla.

Organisaatioiden avainhenkilöiden työsuhteiden ehtoihin keskustelu kilpailukielloista kuuluu, mutta on vaikea ymmärtää, miksi kilpailukiellot pitää ulottaa vaikkapa assistenttitehtäviin. Muu lainsäädäntö antaa selvät määräykset siitä, ettei työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijä voi liikesalaisuuksia paljastaa uusissa tehtävissään. Siksi kilpailukieltojen holtiton käyttö vaikuttaa enemmän hätävarjelun liioittelulta ja työntekijän pakkositomiselta nykyiseen työantajaan.

Ongelma on tunnistettu erityisesti akavalaisessa kentässä ja siihen on laajalla rintamalla lähdetty hakemaan muutosta. Viime vuosina työelämää koskevan lainsäädännön uudistamishankkeet ovat osin olleet melko myrskyisiä, mutta kilpailukieltoja koskevan lainsäädännön uudistaminen on hyvä esimerkki siitä, miten sopimusyhteiskunta toimii:

  1. Lainsäädäntö todetaan vanhentuneeksi tai porsaanreikien avulla sitä käytetään väärin
  2. Selvitetään nykytila ja kehittämistarpeet laajasti
  3. Kuullaan asiantuntijoita sekä työmarkkinaosapuolia
  4. Neuvotellaan ja etsitään ratkaisuja yhdessä eri näkökulmista
  5. Esitetään toimivampi ratkaisu
  6. Viedään esitys maan hallituksen käsiteltäväksi
  7. Hallitus vie lakiesityksen eduskunnalle hyväksyttäväksi  
  8. Eduskunnan hyväksyessä, uusi laki astuu voimaan.

Muutama askel vielä muutetun kilpailukieltolainsäädännön voimaantulossa on ottamatta, mutta hyvällä tiellä ollaan.

Nykyinen käytäntö kilpailukieltojen suhteen osoitti, että muutos on tarpeen. Pitkien kilpailukieltosopimusten ulottaminen liian heppoisin perustein kaikkiin asematasoihin ja tehtäviin ovat omiaan heikentämään liikkuvuutta. Monelle kilpailukielto realisoituu kunnolla vasta, kun työpaikan vaihto on edessä. Miettisitkö itse työpaikan vaihtoa, jos tietäisit, että se tarkoittaa pahimmillaan puolen vuoden palkatonta jaksoa ja kilpailukiellon mahdollisesta rikkomisesta seuraavaa rahallista sanktiota? Kyse on enemmän pakkoavioliitosta kuin kahdenkeskeisestä, tasavertaisesta sopimuksesta.

Merkittävin muutos koskee nimenomaan korvausta. Jatkossa kilpailukieltojakson ajalta yrityksen on maksettava korvaus työntekijälle. Lakiesitys sisältää myös muita muutoksia:

  • Työnantajalle tulee lakiin perustuva automaattinen korvausvelvollisuus kilpailukieltojen rajoitusajalta.
  • Korvaus on 40 % palkasta silloin kun rajoitusaika on enintään 6 kuukautta
  • Korvaus on 60 % palkasta silloin kun rajoitusaika on enemmän kuin 6 kuukautta. Enimmäispituus on edelleen 12 kuukautta.
  • Työntekijä ja työnantaja voivat edelleen sopia korkeammasta korvauksesta.
  • Työnantaja ei voi vapaasti irtisanoa tekemäänsä kilpailukieltosopimusta, vaan työnantajalle tulee irtisanomisaika. Työantajan noudatettavaksi tuleva irtisanomisaika on 1/3 työntekijän rajoitusajasta, vähintään kuitenkin 2 kk.
  • Jos jotain pitää kritisoida, niin vaikea löytää hyviä perusteluja sille miksi korvaus on porrastettu tuolla tavalla. Työntekijällä on ihan sama rasite kilpailukiellon rajoitusajasta, on se sitten esimerkiksi 5 kuukautta tai 7 kuukautta. Ensimmäisessä tapauksessa korvaus on 40 prosenttia ja jälkimmäisessä 60 prosenttia.

Muutoksilla puretaan tarpeettomia esteitä työvoiman liikkuvuuden osalta ja jatkossa kilpailukieltojen käyttö kohdistuu niihin tehtäviin, johon se on alunperinkin tarkoitettu.


Lue myös:
Kuinka kauan kilpailukielto voi kestää?
Mikä on erityiisen painava syy solmia kilpailukieltosopimus?
Kilpailukieltosopimusten perusteeton käyttö saatava kuriin
Kilpailukieltosopimukset- webinaaritallenne
Tradenomien esitys kilpailukieltosopimusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi

Ville-Veikko Rantamaula

Edunvalvontajohtaja

040 832 6682

ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Laki

Blogi: Mitä kuntavaalit merkitsevät opiskelijalle?

Alkava kesä tuo poikkeuksellisesti tänä vuonna mukanaan myös vaalikampanjoita, tienvarsimainoksia sekä postin tuomia ehdokasmainoksia. Suomen yhdet tärkeimmistä vaaleista, ellei tärkeimmät, käydään tänä vuonna poikkeuksellisesti kesäkuussa. Tarkemmin sanottuna, kuntavaalit pidetään 13. kesäkuuta.

Lue lisää

Kuka päättää vuosiloman ajankohdan?

Voiko työntekijä pitää kesäloman haluamanaan ajankohtana? Voiko työnantaja määrätä koska loma pidetään?

Lue lisää

Voinko edustaa itseäni yt-neuvotteluissa?

Yt-neuvotteluiden osapuolina ovat ensisijaisesti henkilöstöryhmien edustajat ja työnantaja. Entä jos työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua? Ketkä osallistuvat yt-neuvotteluihin?

Lue lisää

Päivittyvä tietopaketti palveluistamme ja koronan vaikutuksista työelämässä

Lue lisää

Lyhyt selviytymisopas yt-neuvotteluihin

Monilla työpaikoilla on jouduttu järjestämään tänä vuonna yt-neuvottelut. Mitä yt-neuvotteluissa tapahtuu ja miten työntekijän kannattaa varautua niihin?

Lue lisää