Jos työ- ja virkaehtosopimuksia ei olisi, jäisivät lomarahat saamatta eikä äitiys- tai isyysvapaa olisi palkallista. Sopimukset vaikuttavat myös ansiokehitykseen palkankorotuksina puhumattakaan työhyvinvointiin liittyvistä asioista.

Kun Tradenomien jäsen solmii työsopimuksen, hän saa eteensä vain 1–1,5 sivun mittaisen dokumentin. Ilman työ- ja virkaehtosopimuksia se olisi useita sivuja pitkä, sillä jokaisesta työsuhteen ehdosta pitäisi sopia erikseen työnantajan kanssa. Tradenomien neuvottelu- ja sopimustoiminta palveleekin joka ikistä tradenomia.

– Kun laissa määritellään minimitasot työelämän asioista, alan työ- ja virkaehtosopimuksessa sovitaan asioista paremmin. Esimerkistä käy työaikalaki, jonka mukaan sairastuneelle maksetaan yhdeksän vuorokauden ajan palkkaa. Työehtosopimuksessa onkin sovittu useiden viikkojen kestoisesta sairaslomasta alasta riippuen, edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula Tradenomeista sanoo.

Työ- ja virkaehtosopimuksilla turvataan jäsenen jokapäiväisiä työelämän ehtoja. Näitä ovat muun muassa lomarahat, pidempi sairasajan palkka sekä äitiys- ja isyysvapaiden palkallisuus sekä irtisanomisajat.

Palkkaan tulevan yleiskorotuksen rooli korostuu, sillä yhä pienemmälle joukolle maksetaan saavutusten mukaisia korotuksia. Sopimukset määrittelevät myös alan minimipalkkatason ja mahdollistavat palkkauksen läpinäkyvyyden.

”30 000 tradenomia olkapäillä”

Tradenomeilla on neuvotteluihin tukku tavoitteita, jotka perustuvat jäsenten toiveisiin. Tavoitteita ajetaan myös osaksi akavalaisten neuvottelujärjestöjen,
Ylemmät toimihenkilöt YTN:n ja Julkisalan korkeakoulutetut JUKOn tavoitteita.

– Tapaamme vuosittain satoja eri organisaatioissa työskenteleviä jäseniämme ja yritysten johtoa. Kuuntelemme heidän näkemyksiään tasa-arvosta, työajoista, palkkauksesta, hyvinvoinnista sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta. Tämä auttaa ymmärtämään paikallisen sopimisen tarpeita, Rantamaula kertoo.

Viimeisin neuvottelukierros saatiin päätökseen keväällä 2020.

– Se on kovaa peliä, jossa pitää uskoa asiaansa sekä viedä sitä läpi asiallisella otteella ja tahdonvoimalla. Itse eläydyn neuvotteluihin kuvittelemalla, että olkapäilläni istuu 30 000 tradenomia. Kannustan kollegoitani samaan, Rantamaula korostaa.

Lisää palkkaa ja oppia

Viimeisissä neuvotteluissa jäsenet halusivat kahta tulosta yli muiden: parempaa palkkaa ja palkattomat kiky-tunnit pois. Näissä myös onnistuttiin.

– Olemme menneet aika monta vuotta maltillisilla palkankorotuksilla, ja nyt tarvittiin jäsenen ostovoiman turvaava korotus, Rantamaula sanoo.

Keskimääräinen palkankorotus on 3,3, prosenttia kahdelle vuodelle, ja korotuksen jakotapa vaihtelee alasta riippuen. Korotus maksetaan yleiskorotuksena ja paikallisena eränä niille aloille, joilla on sopimukset.

Pitkän väännön jälkeen kiky-tunnit jäivät historiaan. Joillakin aloilla 24 tunnin työajanpidennys poistui, ja toisilla aloilla tunnit sovittiin käytettäväksi osaamisen kehittämiseen. Tunneilta maksetaan korvaus.

Työtä jäi toki tuleville vuosille. Neuvottelukierros keskittyi pääasiassa palkankorotuksiin, kun vientiteollisuuden asettamaa tasoa ei millään alalla haluttu ylittää. Näin rakenteelliset ja laadulliset muutokset jäivät vähäisiksi, kuten johtamisen, työhyvinvoinnin ja palkkausjärjestelmien uudistamiseen liittyvät asiat.

Teksti: Katja Alaja