Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset ovat keskeisiä välineitä, joilla pyritään turvaamaan työehdot, jotka mahdollistavat työhyvinvoinnin toteutumisen. Niiden avulla varmistetaan esimerkiksi työntekijöiden oikeus riittävään vapaa-aikaan ja palautumiseen, jotka ovat olennaisia tekijöitä työkyvyn ylläpitämisessä.

Työn ja muun elämän yhdistämisessä oman kotikunnan ja hyvinvointialueen palvelut näyttelevät keskeistä roolia työehtojen rinnalla. Laadukkaat ja saavutettavat päivähoito-, koulutus- ja sosiaalipalvelut voivat keventää merkittävästi perheiden arkea ja helpottaa työ- ja perhe-elämän tasapainottamista. Näiden palveluiden toimivuus on avainasemassa, kun pyritään rakentamaan yhteiskuntaa, jossa perhe-elämän velvollisuudet ja työelämän vaatimukset voivat tukea toisiaan sen sijaan, että ne kuormittaisivat yksilöä kohtuuttomasti.

Kattava päiväkoti- ja kouluverkosto tukee työssäkäyntiä

Kunnat voivat tukea vanhempien työssäkäyntiä tarjoamalla päiväkotipaikan kodin läheltä riittävän laajoilla aukioloajoilla. Arjen logistiikan on tärkeää toimia mahdollisimman sujuvasti. Varhaiskasvatuspalvelujen tulisi myös olla joustavia, jotta osa-aikainen työ on mahdollista.

Pienten koululaisten kohdalla iltapäiväkerhotoiminta on tärkeässä roolissa. Tyypillisesti ykkös- ja kakkosluokkalaisille järjestetään iltapäivätoimintaa koulupäivän jälkeen neljään tai viiteen asti. Tämä mahdollistaa vanhemman häiriöttömän etätyöskentelyn tai toimistolla käymisen. Lainkin mukaan iltapäivätoiminnan katsotaan edistävän lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäisevän syrjäytymistä. 

Joustavat palvelut myös hyvinvointialueilla tukevat perheiden hyvinvointia

Hyvinvointialueiden vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut, ja niiden toimivuus, ovat oleellinen osa perheiden tukea. Neuvolapalvelut ovat keskeinen hyvinvointialueiden tarjoama lapsiperheen palvelu. Käyntiaikoja tulisi tarjota perinteisen virka-ajan ulkopuolella, jotta perheet pääsevät neuvolaan. Neuvolan tehtävänä on olla lapsiperheen tukena. Neuvolakäynteihin voisikin ajatella lisättävän keskustelua työn ja perheen yhteensovittamisesta.

Työikäisten työssäkäyntiä tukevat myös hyvinvointialueiden tarjoamat vanhuspalvelut, kuten laadukkaat ja helposti saatavilla olevat kotihoidon palvelut. Moni työikäinen hoitaa työnteon ohella omia vanhempiaan, ja tämän taakan keventäminen tukee työssäjaksamista.

Perheystävällisyys osana kunnan työnantajapolitiikkaa

Kunta voi olla esimerkillinen työnantaja tukemalla työn ja muun elämän sujuvaa yhteensovittamista omille työntekijöilleen. Tämä ei paranna ainoastaan henkilöstön hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä, vaan myös kunnan mainetta houkuttelevana ja vastuullisena työnantajana. Yksi keskeinen tapa tukea työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on tarjota joustavia työskentelymahdollisuuksia. Etätyö ja erilaiset työaikajoustot, kuten liukuva työaika, mahdollistavat paremmin työajan sovittamisen perhetilanteeseen. Kun perheessä on kouluikäisiä lapsia, voi perheelle olla arvokasta saattaa lapsi kouluun ja aloittaa työpäivä myöhemmin. Kun kunta panostaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, se ei pelkästään tue työntekijöidensä hyvinvointia, vaan antaa myös tärkeän viestin asukkailleen ja muille alueen työnantajille. 

Vuosilomat kaipaavat kehittämistä

Koulujen pitkä kesäloma haastaa työn ja perheen yhteensovittamista. Tradenomien tavoitteena onkin kehittää vuosilomalakia erilaiset elämäntilanteet paremmin huomioivaksi. Olemme esittäneet muun muassa viiden viikon lomaoikeutta työpaikkaa vaihtaessa sekä mahdollisuutta pitää palkatonta vapaata vuosiloman lisäksi. Perheen riittävät lomat korostuvat tilanteessa, jossa perheessä on koululaisia, jotka lomailevat vuoden aikana noin neljätoista viikkoa.