Stockmann näytti sopimisen mallia

Teksti: Katariina Kivistö

Tyytyväinen hyminä säestää sopimusta, jonka Stockmann on tehnyt henkilöstöedustusjärjestelmästä. Yhteistyö sujuu konsernissa nyt huomattavasti aiempaa paremmin.  

Ihan hetkessä sopimus ei syntynyt. Neuvottelupöytään kuljettiin kuoppaista tietä. Mutta nyt Stockalla päästään nauttimaan avoimuuden ja reilujen pelisääntöjen hyödyistä.

Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ssä kaupan alasta vastaava Ville-Veikko Rantamaula kehuu sekä solmitun sopimuksen sisältöä että Stockmannin muille antamaa esimerkkiä. Kaupan alan ylemmillä toimihenkilöillä ei ole vieläkään omaa työehtosopimusta.

– Jos iso kaupan konserni pystyy tekemään talokohtaisen sopimuksen, miksei koko alalla voida sopia. Stockmannin sopimus on iso harppaus kohti koko alan työehtosopimusta, Rantamaula arvioi.    

Vaikeuksien kautta voittoon

Stockmannin luottamusmiessopimusta edelsi hankala aika. Henkilöstön huolestuttava tilanne kävi ilmi noin vuosi sitten. Monet ongelmat olivat lamaannuttaneet toimihenkilöt. Silti heitä ei kuultu eikä otettu huomioon. YTN otti useaan kertaa voimakkaasti julkisuudessakin kantaa Stockmannin henkilöstöpolitiikkaan, muun muassa yt-neuvotteluihin ja johtamistyyliin.

– Koskettiin pohjaa niin että kivet kolisivat.

Tänä keväänä neuvotteluasetelma muuttui. Sitä ennen yrityksen toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja olivat vaihtuneet. Johdon yhteistyökyky ja asenne kohenivat. Neuvotteluaikoja alkoi löytyä. Kaupan liitto tuli mukaan tiukkaan neuvottelupöytään. Lopulta syntyi hyvä sopimus. Rantamaula kiittää Stockmannin nykyjohtoa hyvästä neuvotteluilmapiiristä.  

– Johto ja henkilöstö voivat nyt lähteä viemään Stockmannia yhdessä eteenpäin.  

Johto on oppinut kuuntelemaan

Luottamusmies Minna Hirvonen iloitsee hyvästä sopimuksesta. Siihen pääsy vaati parin vuoden pohjatyön. Vuoden 2013 lopulla Stockmannin ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys (SYT ry) pani Hirvosen johdolla tuulemaan. Toiminta aktivoitui ja profiili nousi. Samalla yhdistys rakensi määrätietoisesti suhteita YTN:ään ja yrityksen johtoon.

– Teimme johdolle rakentavia ehdotuksia ja toimme rohkeasti esiin henkilöstön pahoinvointia, Hirvonen muistelee.  

Hirvosen mukaan johdon kyky kuunnella on kaiken aikaa parantunut. Hän arvelee kehityksen johtuvan siitä, että lukuisissa yt-neuvotteluissa on ollut pakko kuunnella. Johto lienee myös huomannut, että henkilöstöltä tulee hyviä ehdotuksia, joiden toteutus ei välttämättä edes maksa mitään.  

Stockmannin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies edustaa noin 700 yrityksen palveluksessa olevaa. Hän on ollut todella työllistetty viime aikoina. Silti Hirvonen ei valita, sillä työnantaja on joustanut erinomaisesti ajankäytössä. Intoa lisää se, että uusi henkilöstöedustusjärjestelmä antaa luottamusmiehelle monia välineitä parantaa toimihenkilöiden asemaa.  

Luottamusmiehen seuraavana tavoitteena on uudistaa Stockmannin yhteistoiminnan menettelyjä niin, että kaikki toimii selvästi ja nykyaikaisesti. Ja tietenkin isona tavoitteena on kaupan alalle ylempien toimihenkilöiden sopimus, jonka syntyyn Hirvonen sanoo ”tietenkin uskovansa”.

Hirvonen on optimisti myös Stockmannin tulevaisuuden suhteen.

– Toivon pilkahduksia on näkyvillä. Henkilöstö on rauhallisempaa kuin vuosi sitten. Se tuntuu luottavan, että täältä vielä noustaan. Itsekin uskon niin.

Puhutaan asioista, ei enää menettelytavoista  

Stockmannin henkilöstöpäällikkö Santeri Rommi kiittelee sitä, että ylempien toimihenkilöiden kanssa saatiin asiat järjestykseen.  Hän sanoo luottamusmiessopimuksen vastaavan työnantajan toiveita ja tarpeita.

– Pääsimme vaiheeseen kaksi. Menettelykysymysten sijasta voimme keskittyä varsinaisiin asioihin, Rommi summaa.

Henkilöstöpäällikkö myöntää, että työnantajalla ja henkilöstöllä on ollut matkan varrella jonkin verran erimielisyyksiä. Ne oli tärkeä saada haudattua ja asiat sovittua paperilla.

Sopimusneuvottelut käynnistyivät Rommin mukaan silloin, kun ylempien toimihenkilöiden järjestö valitsi ensimmäistä kertaa luottamusvaltuutetun pari vuotta sitten. Valtuutetun asema ja ajankäyttö oli ratkaistava.  

Kun sopimuksen tarpeesta oli päästy yhteisymmärrykseen, neuvottelut etenivät kohtuullisen sujuvasti. Neuvottelua saattoi Rommin mielestä helpottaa se, että hänet on keitetty monissa työmarkkinaliemissä. Niissä oppii ymmärtämään, miten tärkeää on tuntea toisen osapuolen tarkoitusperät.  

Rommi ei ryhdy ennakoimaan yhteistoiminnan tulevaisuutta. Hänestä on paras edetä asia kerrallaan ja katsoa ensin, miten sopimus lähtee käyntiin. Hän on kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen.   

Rommi muistuttaa, että Stockmann on Kaupan liiton jäsen. Näin ollen se ottaa huomioon alan työnantajajärjestön periaatteet ja suuntaviivat.

– Olemme solidaarisia työnantajayhteisöä kohtaan.

Sopimus sisältää uusia avauksia  

Stockmannin uusi järjestelmä henkilöstön edustuksesta on edistyksellinen. Ensinnäkin Stockmann on ensimmäinen kaupan alan yritys, joka tunnustaa tällä tavoin sopimuksessa ylemmät toimihenkilöt. Ylempien luottamusmies pääsee osallistumaan paikallisten sopimusten tekemiseen sekä valvomaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamista.

Luottamusmiehen asema turvataan vahvasti. Työstä vapautuksesta, rahallisesta korvauksesta sekä tulos- ja voittopalkkiotavoitteista on selvät säännöt. Varaluottamusmiehellä on pitkälti sama asema. Esimerkiksi irtisanomissuoja ja koulutusoikeus ovat yhtäläiset.  

Henkilöstön edustajien oikeus saada tietoa laajenee ja ulottuu myös palkkaukseen. Tiedonsaantioikeus mahdollistaa tasa-arvoisen palkkauksen edistämisen.

Luottamusmies pääse osallistumaan henkilöstöpolitiikan kehittämishankkeisiin. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa onkin ryhdytty työstämään yhteistoiminnassa.

Stockmannin kesäkuun puolivälissä solmima paikallinen luottamusmiessopimus avaa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehelle ovet myös pörssiyhtiön hallintoelimiin. Luottamusmiehellä on niissä puheoikeus.