Taloushallintoala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä muuttuvassa maailmassa
13.10.2022 | Työelämä

Toteutimme huhti-toukokuussa 2022 taloushallintoalalla työskenteleville tradenomikoulutuksen suorittaneille kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa tradenomiopintojen ja alan työelämän kohtaamista. Yleisesti ottaen taloushallintoalan tehtävät ovat monipuolistuneet huomattavasti vuosien varrella ja sähköisiin järjestelmiin siirtyminen tarjoaa haasteita tulevinakin vuosina. Alalla työskenteleekin ammattilaisia, joilla on monipuolinen osaaminen ja jotka pitävät huolta osaamisestaan.
Tradenomiopinnoista hyvä pohja taloushallintoalalle
Tradenomiopintojen antama pohja koettiin pääsääntöisesti riittäväksi lähtökohdaksi työelämään. Vastauksissa oli huomattavissa eroja taloushallintoalan suuntautumisen suorittaneiden tradenomien ja jonkin toisen suuntautumisen suorittaneiden tradenomien välillä.

Digitalisaation myötä ohjelmistohallinnan tärkeys korostuu myös taloushallinnon tehtävissä. Opinnoissa niiden määrä oli kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Tämä johtuu osaltaan siitä, että ohjelmistojen hankinta on kouluille iso kuluerä. Tässä olisikin ohjelmistotaloille petraamisen paikka, jolla voitaisiin tukea opintojen ja työelämän kohtaamista alalla.
Taloushallintoalan tradenomit pitävät osaamisen kehittämistä tärkeänä
Pohdittaessa oman uran kannalta tärkeimpiä seikkoja, nousi esille erityisesti osaaminen. Vastaajat kokivat, että osaamista kehittämällä työnteko oli luonnollisesti helpompaa, mutta myös uralla eteneminen ja joukosta erottuminen onnistuivat paremmin. Osaamisen kehittämisessä oli kuitenkin selkeästi havaittavissa toive, että siihen voisi käyttää työaikaa selkeästi nykyistä enemmän. Tämän toiveen huomioiminen palvelisi tuottavuuden ja osaamisen lisääntymisenä myös työnantajia.

Parempi palkkaus ja jaksamisesta huolehtiminen lisäisivät taloushallintoalan vetovoimaa
Taloushallintoalalla kärsitään työntekijäpulasta ja ala onkin varsin usein koettu ns. läpikulkualana, jolta hakeudutaan töihin muille aloille – tämä kierre on saatava katkaistua. Kysyttäessä tarpeellisia vetovoimatekijöitä alalle, nousivat esiin seuraavat huomiot: alalla tulisi olla asiantuntijatyötä vastaava, nykyistä selkeästi parempi palkka ja tietoisuutta alan monipuolisista työtehtävistä tulisi lisätä. Lisäksi työhön ja työpaikkoihin liittyviä yleisiä seikkoja tulisi pyrkiä korjaamaan. Tärkeimpänä huomiota kiinnitettiin alan voimakkaaseen syklitykseen, joka johtuu mm. tilinpäätöksien aikatauluista. Suuri ylitöiden määrä näiden aikataulujen johdosta koettiin varsin kuormittavana. Tässä olisikin työantajilla vaikuttamisen paikka, jotta henkilökuntaa on vuoden ruuhkahuippuina riittävästi ja suurelta ylityökuormalta sekä väsymiseltä vältytään. Kuitenkin melkein 70 % kyselyyn vastanneista totesi erittäin todennäköisesti tulevaisuudessakin työskentelevänsä taloushallintoalalla.
Mielikuva taloushallintoalasta kaipaa muutosta
Tarvetta on myös korjata ummehtunut mielikuva alasta. Useimmiten yhä edelleen päällimmäisenä alasta tuleva mielikuva liittyy vanhoihin aikoihin ja erilaisten paperisten dokumenttien pyörittelyyn. Näin ei todellakaan enää ole, vaan taloushallinnon tehtäviä ja toimenkuvia on nykypäivänä todella laajasti. Aina assistentista, kirjanpitäjästä, sisäisen laskennan ja liiketoimintatiedon asiantuntijan kautta yritysneuvojaan ja talousjohtajaan asti. Lisäksi julkisella puolella on olemassa omat erityispiirteensä mm. kilpailutuksiin ja tilinpäätöksiin liittyen. Taloushallintoala tarjoaakin monipuolisia työmahdollisuuksia mm. kirjanpito- ja tilitoimistoissa, alan konsulttiyrityksissä sekä yritysten talousosastoilla. Työpaikan koko voi vaihdella yhdestä henkilöstä aina kansainvälisiin konserneihin asti, joten myös työympäristöissä on runsaasti vaihtoehtoja. Alalla kohisten etenevä digitalisaatio ja automaatio mahdollistaa rutiinitöiden lisäksi toimimisen talouden asiantuntijana. Taloushallintoalalla toimiminen voi myös olla sysäys tai etappi yrittäjyyteen ja yritysten johtotehtäviin, sillä johtajalta odotetaan liiketoiminnan ja yrityksen talouden analysoimisen hallintaa.
Blogiteksti: Jenni Lakso
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Tradenomi Sari de Nier päätyi kansainvälisen uran kautta tilintarkastajaksi Turkuun. Lue Sarin uratarina.
Taloushallintoalan tradenomeissa verkostoidut muiden taloushallinnon tehtävissä työskentelevien kanssa, vaikutat alan työoloihin ja kehität osaamistasi. Lähde mukaan Taloushallintoalan tradenomeihin!

Jenni Lakso
Asiantuntija, teknologiateollisuus ja taloushallintoala, luottamusmiestoiminta
050 321 8982
jenni.lakso@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä

Tekoäly on tradenomin tukiäly
Tekoäly on tullut jäädäkseen ja vaikuttaa elämäämme kiihtyvällä tahdilla. Mutta millainen tekoäly tulee yleistymään? Tekoäly tulee haastamaan ja muuttamaan työelämää sekä tuo aivan uuden ulottuvuuden luovuudelle. Se tulee vaikuttamaan työtehtäviimme ja tapaamme tehdä työtä. Tutustu ja kokeile tekoälyä rohkeasti! Työpaikalla on tärkeä käydä keskustelua tekoälyn hyödyntämisen pelisäännöistä ja esimerkiksi tietoturvasta.

Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula: Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika
Määräaikaisten työsuhteiden lisääminen ja irtisanomiskynnyksen madaltaminen olisivat varsin radikaaleja muutoksia, joilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia yksilön kiinnittymiseen työelämään ja perheen perustamiseen, arvioi Akavan varapuheenjohtaja, Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

Yhdenvertainen ja syrjimätön työelämä on jokaisen oikeus ja tehtävä!
Työpaikoilla laki pakottaa työnantajan edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää. Vähintään 30 hengen työpaikoillla yhdenvertaisuutta edistävät toimet kirjataan yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Vaikka työpaikoilla tehdään lakisääteistä työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, myös työyhteisöjen tavassa puhua arvostavasti ja kunnioittavasti jokaikisestä ihmisestä on valtava merkitys. Jokaisen meistä on puututtava rohkeasti syrjivään puheeseen, käytökseen ja työpaikan toimintatapoihin.

Poliitikot välttelevät mielenterveysongelmien käsittelyä
Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyillä hakevista jopa 38 prosenttia on alle 34-vuotiaita. Miksi tilannetta ei saada korjatuksi?

Lakko-oikeuden rajaaminen ei saa kannatusta
Lakko-oikeuden rajaamisen sijaan on syytä kääntää katse työelämän hyvinvointiin. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain 11 miljardin euron kustannukset.