Tradenomi – analyyttinen soveltaja tuntee työelämän

20.5.2021 | Ura

Tradenomeja on koulutettu nyt 25 vuotta. Kaksi rehtoria ja kaksi tradenomia kertovat koulutuksen alkuajoista, miten se on kehittynyt ja mitkä ovat tradenomitutkinnon vahvuudet. 

Tradenomitutkinnot saivat alkunsa ammattikorkeakoulujärjestelmän syntymisen yhteydessä, kertoo Haaga-Helian rehtori ja toimitusjohtaja Teemu Kokko, joka on toiminut alalla yli 35 vuotta. 

Teemu Kokko

Teemu Kokko

- Suurin syy tutkintojen syntyyn oli työelämän osaamisvaatimusten kasvu, että tarvittiin muunkinlaista koulutusta kuin mitä ammattikoulu ja yliopisto antavat. Kun tuli sopiva tilaisuus, amk-järjestelmä alkoi rakentua. 

Ensimmäiset 22 ammattikorkeakoulua sai kokeiluluvan 1990-luvun alkupuolella ja ne toimivat ensin väliaikaisina. Laki ammattikorkeakouluista astui voimaan 1994 ja niiden toiminta vakinaistui. 

- Merkonomitutkinnon ylioppilastaustaisesta koulutuksesta lähdettiin muodostamaan tradenomikoulutusta. Siinä tehtiin todella mittava kehitystyö. Opistotason tutkintoon lisättiin korkeakoulutason elementtejä, kuten opinnäytetyöt. Aluksi koulutettiin vain amk-tradenomeja. Vuonna 2002 alkoi yamk-tason koulutuskokeilu, joka vakiintui 2005. Nyt koulutus mahdollistaa jatkamisen tohtoriopintoihin saakka, Kokko kertoo. 

Opinnot tempaisivat mukaansa

Nykyään Laureassa lehtorina toimiva Aapo Hollanti aloitti tradenomiopinnot vuonna 1997. 

- En ollut lukiossa lukijatyyppi ja taisin aloittaa opinnot opinto-ohjaajan suosituksesta. En juuri tiennyt, mihin olen menossa, mutta opinnot tempaisivat mukaansa. Keski-Pohjanmaalta kun olen, minulle oli aina selvää, että jossain vaiheessa olen yrittäjä. Ensimmäinen yritys syntyi vuonna 2000 ja Mainostoimisto Halon perustin kolmen opiskelukaverin kanssa 2005. 

- Kun 2009 palasin opiskelemaan yamk-tradenomin tutkintoa, olin 32-vuotias ja pänttääminen sujui jo hyvin. Samalla jatkoin Halon toimitusjohtajana, kunnes toteutin lapsuusaikaisen haaveen opettajan ammatista, ammattikorkeassa sekin. Nyt olen Halossa hallituksen puheenjohtaja, mutta päätyökseni lehtori Laurean Hyvinkään kampuksella. Halusin opettamaan juuri sinne sen tähden, että Hyvinkäällä suurin osa opinnoista suoritetaan työelämän projektien kautta, Hollanti kertooo tarinaansa. 

– Minullakaan ei ollut lukion jälkeen selkeää tavoitetta tulevasta työstä. Päätin valita yleissivistävän vaihtoehdon ja aloitin tradenomiopinnot Haaga-Heliassa vuonna 2014, kertoo Kaisu Hilska.

Kaisu Hilska

Kaisu Hilska

 

Suomen suurimpiin kuuluva ammattikorkeakoulu tarjosi hänelle runsaasti vaihtoehtoja. 

- Perusopintojen aikana saa tutustua eri aiheisiin ja se avaa laajan skaalan uramahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulu tukee hyvin työllistymistä, koska teemme yhteistyötä työelämän kanssa jo opintojen aikana. Erikoistuin kansainväliseen kauppaan ja logistiikkaan. Eräällä kurssilla pääsimme tutustumaan ravintolaan, joka tarvitsi apua logistiikan toimivuuden kehittämisessä. Tehtävä oli todella käytännönläheinen, ei helppo, mutta kiinnostava, Hilska kertoo. 

Hän innostui mukaan myös opiskelijoiden aktiivitoimintaan ja on edelleen Pääkaupunkiseudun tradenomien puheenjohtajana. Hän valmistui 2019 ja työskentelee nyt logistiikkakoordinaattorina espoolaisessa yrityksessä, jolla on toimintaa myös Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa. 

Opettajakeskeisyydestä opiskelijakeskeisyyteen

Teemu Kokko ja Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen ovat olleet kehittämässä tradenomitutkintoja niiden alkumetreiltä saakka. Molempien mielestä suurin muutos on ollut siirtyminen opettajakeskeisyydestä opiskelijakeskeisyyteen. 

Riitta Rissanen

Riitta Rissanen

Tänä päivänä osaamisen hankkiminen on keskiössä, ja työelämärelevanssi on kasvanut koko ajan. Alkuvuosina se ei ollut vielä yhtä toimivaa kuin nyt, kun yritykset ovat lähes kaikessa mukana, kertoo Kokko.

– Opetusmenetelmät ovat hyvin monimuotoisia. Osin käytämme perinteisiä luentoja, ryhmätöitä ja itseopiskelua, mutta pääpaino on tiedon soveltamisessa ja tiiviissä yhteydessä työelämään. Digitaalisuus on tullut mukaan kaikkeen tekemiseen ja menetelmät ovat monipuolistuneet. Niitä uudistetaan aina kulloisenkin tiedon mukaan ja ketterä uusiutuminen onkin vahvuutemme, Rissanen kertoo.

Hänelle liiketoimintaosaaminen tarkoittaa sitä, että pystyy tuottamaan ratkaisuja, analysoimaan tietoa, vetämään niistä johtopäätöksiä ja näkemään ilmiöt isommin. Tärkeää opetuksessa on projektioppimisen menetelmien soveltaminen käytäntöön.

Joka opinahjolla on paikkansa

Tradenomeja koulutetaan 22:ssa eri ammattikorkeakoulussa, mutta keskinäinen työnjako toimii. 

– Tradenomeja tarvitaan paljon ympäri Suomea. Me kouluttajat tunnemme toisemme ja meillä on erittäin hyvää vuositasolla tapahtuvaa yhteistyötä keskenämme. Kaikilla on aika selkeä käsitys siitä, mitkä ovat tarvittavat geneeriset osattavat asiat ja sen rinnalle kukin korkeakoulu rakentaa oman profiilinsa mukaista toimintaa. Meillä vahvana on kansainvälisyys ja laaja tarjonta, kertoo Kokko.

Rissanen muistuttaa, että laki määrittelee ammattikorkeakouluille vahvan alueellisen merkityksen. 

– Osaamisen ja elinvoiman rakentaminen lähtee siitä, että meillä on lonkerot työelämän verkostoihin ja sitä kautta vahvistamme alueen osaamistasoa. Yrityskumppanimme saavat vierailla koulutuksissa ja teemme heille opinnäytetöitä. Vuorovaikutus on huokoista ja moni alue saattaisi voida aika heikosti ilman ammattikorkeakoulua. Emme kuitenkaan askaroi Lapissa vain alueellisten asioiden parissa. Torniossa profiloidumme digitaalisuuteen, Rovaniemen erityisaloja ovat vastuullinen liiketoiminta, riskien hallinta ja taloushallinnon osaaminen. Molemmilla kampuksilla kansainvälisyys on tärkeää, hän kertoo.

Miksi kannattaa opiskella tradenomiksi?

Kokko uskoo vakaasti, että tämä päivänä tradenomikoulutuksella on keskeinen rooli Suomessa.

– Tradenomit ovat yksi maamme tärkeimmistä moottoreista, koska koulutuksessa on onnistuttu yhdistämään käytäntö ja teoria sekä korkea työelämärelevanssi. Tradenomit pyörittävät todella monia liiketoiminnan osa-alueita, myös sellaisia, jotka eivät liity kauppaan. Rakennustyömailla 30 prosenttia asiantuntijoista voi olla tradenomeja, jotka vastaavat ostoista ja työvoiman hallinnasta, hän kertoo. 

Rissanen näkee tradenomikoulutuksen hyvin vetovoimaisena. 

– Tradenomitutkintojen tuottamaa osaamista tarvitaan yhä enemmän eri aloilla yhteiskunnassa. Jos perinteisesti pankki-, finanssi- ja talousala ovat olleet työllistymisaloja, niin nykyään tradenomeja tarvitaan teollisuus, sote-, hyvinvointi-, vakuutus-, informaatio-, rakennus- ja kuljetusalalle sekä kuntien ja valtion tehtäviin.

– Talouden ja liiketoiminnan osaamisella on iso merkitys maailmassa globaalisti. Tarvitaan oivaltavaa talousajattelua, ei vain hyötynäkökulmasta, vaan ymmärrystä, miten talouden lainalaisuudet toimivat. Koulutuksen aikana on hyvä mahdollisuus rakentaa kontakteja työelämään, kun opetusta tehdään työelämän kanssa, Rissanen kertoo.

Aapo Hollanti on kokenut tämän käytännössä itse.

– Opiskelu on käytännönläheistä ja aitoa tekemistä. Teoriaopinnot määräytyvät projektin mukaan ja sujuvat siinä rinnalla opiskellen. Uskon, että parikymppiselle kaltaiselleni oppijalle tämä on tosi hyvä tapa opiskella. Kädet saa laittaa saveen heti ja kokeilla asioita turvallisessa ympäristössä, jossa saa myös epäonnistua.

Kaisu Hilska on oppinut juuri tekemisen rohkeutta opintojen kautta.

– Olen perusluonteeltani sellainen, että haluan tarkat ohjeet siitä, mitä pitää tehdä. Tiivis työelämäkokemus antoi hyvän käytännön opin siitä, että tekemällä oppii. Saatoimme kurssilla saada tehtävän, jossa asiakkaalle ei ollut vielä ihan selvää, mitä hän haluaa. Siinä sitten kompasteltiin, ehkä lähdettiin vähän väärään suuntaankin, mutta aina kuitenkin päästiin eteenpäin. Eli vaikka alkuun olisi epävarma, pitää aloittaa niillä tiedoilla mitä on saatavilla, ja sitten tarkistetaan  kulkusuunta, Hilska kertoo.

Kuulostaa siltä, että tradenomiopinnot antavat hyvät eväät elämään.

– Nyt näen, että olen saanut kaiken työelämässäni ammattikorkeakoulujen kautta: ammatillisen osaamisen, yrityksen osakaskaverit, mentorit, osan asiakkaista ja ison osa verkostosta. Olen saanut tradenomiopinnoista kaikki avaimet työelämään, kiteyttää Hollanti. 


Teksti: Tarja Sinervo

Lisää aiheesta: Ura

Voi paremmin yrittäjänä - 6 vinkkiä tasapainoiseen yrittäjyyteen

Onko yrittäjyys todella niin raskasta kuin pinttyneet uskomukset antavat ymmärtää? Lue ammattimentorin kuusi vinkkiä tasapainoiseen yrittäjyyteen. Tasapainoinen yrittäjyys syntyy perinpohjaisuuden, suunnitelmallisuuden, roisin rajaamisen, itsetuntemuksen ja toisten ihmisten tuen myötä.

Lue lisää

Mentorointi on vuoropuhelua

Mentorointi on ennen kaikkea luottamuksellista vuoropuhelua ammattilaisten välillä. Mentoroinnin tavoitteena voi olla esim. uralla eteneminen, kehittyminen ammattilaisena tai työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen. Taitava mentori saa mentoroitavan löytämään itse vastaukset häntä askarruttaviin kysymyksiin.

Lue lisää

Avoimen ja uteliaan asenteen sekä tradenomitutkinnon turvin uudelle uralle

Koulutuspaikan valinta on iso päätös ja siihen kannattaa perehtyä huolella. Mikäli kaupallinen ala kiinnostaa, on yksi suosittu vaihtoehto tradenomin AMK-tutkinto. Tradenomiksi voit opiskella useammassa ammattikorkeakoulussa Suomessa. Tilastojen mukaan tradenomit työllistyvät hyvin.

Lue lisää

Näin neuvottelet itsellesi parempaa palkkaa

Työn palkitsevuuteen vaikuttaa moni seikka sen sisällöstä työkavereihin, mutta myös palkalla on iso merkitys. Lue vinkit palkkaneuvotteluihin!

Lue lisää

Osaamisen uudistamista, lisäpätevöitymistä ja työuran buustaamista ylemmän amk-tutkinnon kautta

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (yamk-tutkinto) tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kehittää omaa asiantuntijuutta ja samalla laajentaa työmahdollisuuksia sekä tukea omaa urakehitystä.

Lue lisää