Tradenomista tohtoriksi

8.1.2018

Tradenomi Krista Keränen oli valmistumassa AMK-maisteriksi, kun hän ensimmäistä kertaa edes mietti tohtoriopintoja. Ajatuksen heitti ilmoille hänen lopputyönsä ohjaaja, joka oli sitä mieltä, että Keräsen kannattaisi samalla innolla jatkaa vielä väitöskirjan pariin.

Siitä lähtien ajatus alkoi itää Keräsen päässä. Alusta saakka oli selvää, että jos jatko-opintoihin lähdetään, niin lähdetään Englantiin. Alkoi prosessi, jonka aikana ajatukset alkoivat vähitellen jäsentyä ja päätös Cambridgeen hakemisesta syntyi.

 

AMK-maisterin papereilla suoraan yliopistoon

Tutkimuskohteen löytäminen oli prosessin helpoin osuus. Keränen työskenteli Laurea-ammattikorkeakoulussa ja sitä kautta löytyi palvelumuotoilu ja siihen liittyvä yhteiskehittämisen näkökulma.

- Aihe löytyi omasta kiinnostuksen kohteesta laurealaisten kollegoiden tuella. Motivaatio tutkimuksen tekemiseen oli kunnossa, mutta niin pitää ollakin, tutkimus vie niin täysin mukanaan, Keränen sanoo.

Ohjaajaa väitöskirjalle Keränen lähti hakemaan Cambridgen yliopistosta. Kun toinen professori näytti tutkimuskohteelle vihreää valoa, oli aika pyrkiä yliopistoon opiskelijaksi. Toisin kuin Suomessa, Englannissa ylempi ammattikorkeakoulututkinto antoi suoraan hakukelpoisuuden jatko-opintoihin. Suomessa ammattikorkeakouluista valmistuneet joutuvat yleensä suorittamaan ns. siltaopintoja ennen hyväksymistään jatko-opintoihin.

- Tutkintoani ei koskaan kyseenalaistettu hakuvaiheessa. AMK-maisterin paperit olivat kuten mitkä tahansa muutkin maisterin paperit, Keränen sanoo. - Asia on ongelmallisempi Suomessa, mutta onneksi täälläkin mennään pikkuhiljaa eteenpäin.

Yliopiston monivaiheinen hakuprosessi sisälsi mm. kielitestin, jota Keränen ei läpäissyt ensimmäisellä yrittämällä. Kun toinenkaan yritys ei tuottanut tulosta, lähetettiin yliopistolta lisätehtäviä, jotka tekemällä testin sai suoritettua.

- Yliopiston asenne oli todella kannustava, Cambridgessa halutaan auttaa opiskelijoita eteenpäin. Sain jo hakuvaiheessa tukea ja sama linja jatkui läpi opintojen, Keränen kiittelee.

Rahoituksen saaminen mahdollisti opiskelut Cambridgessä. Keräsen tutkijavaihdosta tuli osa hänen ja hänen kollegoidensa Laureassa käynnistämää CoCo-hanketta, jonka rahoittajaksi saatiin Tekes. Hankkeessa kehitettiin yrityksille yhteiskehittämisen työkaluja ja väitöskirjan aiheeksi muotoutui lopulta palveluliiketoiminnan johtaminen yhteiskehittämisen näkökulmasta. Keränen ja hänen CoCo-projektiryhmänsä suunnittelivat tutkimuksen aikana mm. palvelumuotoilupelin, joka sai myös innovaatiopalkinnon EU:n naisinnovaattoriverkostolta.

Kuva: Väitöskirjapolku, University of Cambridge, Elisabeth Garnsey, IfM CUED

 

Tiivistä opiskelua ja sosiaalista elämää

Opinnoista ja Cambridgessä olosta Keränen puhuu innostuneesti. Tie tohtoriksi ei ollut helppo, mutta sitäkin palkitsevampi.

- Ensimmäinen kuukausi oli jo kielenkin takia pahin. Vaikka luulee osaavansa englantia, huomaa hyvin nopeasti, ettei sitä osaakaan. Englanti vaikeutuu koko ajan mitä syvemmälle nyansseihin mennään. Mutta kun alkuvaiheesta on päästy, opinnot alkavat edetä. Suomalaisella sivistystasolla ja hyvällä koulutustasolla pärjää kyllä, kertoo Keränen.

Myös sosiaalista elämää pidetään Cambridgessa tärkeänä. Verkostot ovat kaikki kaikessa. Yliopistossa kannustetaan lähtemään ulos ja keskustelemaan ihmisten kanssa, koska milloinkaan ei voi tietää missä ja kenen kanssa keskustellessa keksii jotain merkittävää.

- Kyllä suomalainenkin oppii small talkia Cambridgessä, niin monta kertaa joutuu kertomaan itsestään ja tutkimushankkeestaan, naurahtaa Keränen.

Keränen arvostaa tohtorin tutkintoa korkealle, mutta pitää sitä tutkijana kuitenkin vain yhtenä askeleena. 

- Tohtorin tutkinto on ikään kuin ajokortti laajempaan ymmärryslogiikkaan. Siitä saa lisää työkaluja osatakseen nähdä pintaa syvemmälle. Tutkinto on lupa tehdä tutkimusta, ”licence to research”, Keränen sanoo.

Jos tohtoriopinnot ulkomailla kiinnostavat, Keränen tiivistää kertomansa muutamaan vinkkiin:

- Etsi aihe, joka kiinnostaa sinua aidosti ja myy se professorille, joka voisi toimia väitöskirjasi ohjaajana.

- Hanki rahoitus: tutustu esimerkiksi erilaisiin rahoitusta myöntäviin säätiöihin ja tutki, millaisia tutkimuksia ne rahoittavat.

- Varaa aikaa suunnitteluun: käytännön asioiden järjestäminen vie aikaa.

- Ole ylpeä koulutuksestasi ja osaamisestasi.

Lopuksi hän kehottaa vielä varmistamaan tukiverkkojen toimivuuden.

- Ilman perheen ja kollegoiden tukea ja uskoa ei hommasta olisi omalla kohdallani tullut mitään, hän toteaa.

TRALin maisteriverkoston tilaisuus “Tradenomista tohtoriksi” järjestettiin joulukuussa Helsingissä. TRALin maisteriverkosto on kaikille ylemmän korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suorittaneille tarkoitettu yhteydenpito- ja verkostoitumiskanava, joka järjestää vuosittain verkostoitumistilaisuuksia jäsenten toiveiden mukaisiin teemoihin liittyen.

Teksti: Mari Lohisalo