TRAL-blogi: Budjettiriihi toi valoa tunnelin päähän

Tässä blogissani analysoin näitä päätöksiä hieman tarkemmin tradenomien ja liittomme näkökulmasta.

Odotetuin päätös oli varmasti perhevapaauudistuksen käynnistäminen. TRAL pitää perhevapaareformia välttämättömänä rakenneuudistuksena, jonka toteuttamiseksi esittelimme keväällä oman mallimme. Perhevapaajärjestelmä kaipaa rohkeaa uudistamista! Uuden perhevapaamallin on tuettava työn ja perheen parempaa yhteensovittamista, hoitovastuun tasaisempaa jakautumista sekä huomioitava nykyistä paremmin perheiden yksilölliset tilanteet. Naisten työmarkkina-aseman parantamisen ohella perhevapaajärjestelmän uudistamisen on tuettava isien yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon.

Budjettiriihessä perhevapaiden uudistukselle asetettiin reunaehdoiksi kustannusneutraaliuden lisäksi muun muassa lasten kotihoidon mahdollistaminen kolmeen ikävuoteen saakka. Lisäksi kulttuuri- ja eurooppaministeri Sampo Terho mainitsi tiedotustilaisuudessa, että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. On vaikea nähdä, miten näiden ehtojen puitteissa voitaisiin tehdä kunnollista reformia.

Naisten työmarkkina-aseman parantamisen ja hoivavastuun tasaisemman jakautumisen edistämiseksi perhevapaajärjestelmässä on välttämätöntä pidentää isälle korvamerkittyä kiintiötä. Kelan tuoreiden tilastojen mukaan äidit pitävät 90,5 prosenttia vanhempainpäivärahapäivistä. Kotihoidontuen saajista 93 prosenttia on naisia.

Kuva: Kela

Perhevapaauudistuksen tavoitteeksi on otettava näiden lukujen parempi tasapainottaminen äitien ja isien välillä. Löytyykö luottamusta hallituksen kykyyn tehdä kunnollinen, yhdenvertaisuutta edistävä uudistus? Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että uudistuksen valmistelu on vastuutettu ”voimanaisten” kolmikolle. Tarkoitti hallitus sitä tai ei, niin syntyi varsin vahva mielikuva siitä, että perhevapaauudistus on pelkästään ”naisten juttu”.

Kritiikistäni huolimatta toivomme TRALissa ehdottomasti hallituksen onnistuvan perhevapaajärjestelmän uudistamisessa! Reunaehtojen sisälläkin nykyistä järjestelmää voidaan kehittää paremmaksi. Varsinkin, jos isien kiintiöiden pidentäminen osataan nähdä selvänä parannuksena nykytilaan nähden perheiden valinnan vapauteen puuttumisen sijaan. Esittämäämme perhevapaamalliin voit tutustua täällä.

Budjettiriihessä päätettiin myös toisesta merkittävästä reformista, yritystukien uudistamisesta. Parlamentaarisen työryhmän perustaminen pohtimaan yritystukien uudistamista vaikuttaa viisaalta. Yritystuet on syytä kohdentaa ensisijaisesti uuden luomiseen ja niiden on kohdeltava eri toimialoja neutraalisti. Kuitenkin nopeilla muutoksilla voi olla arvaamattomia merkityksiä työllisyyteen ja jo senkin vuoksi uudistus kannattaa jaksottaa pidemmälle ajalle. Tämä antaa myös yrityksille aikaa sopeutua muutoksiin.

Toivottavasti suomalainen yritystukijärjestelmä tähtää jatkossa uuden toiminnan synnyttämiseen, ei olemassa olevan ylläpitämiseen. Kaikkien alojen samanlainen kohtelu on tärkeää; teollisuus tarvitsee tukea, mutta tulevaisuudessa kasvu on yhä enemmän palvelualojen varassa. Tämän pitäisi näkyä myös yritystukien kohdentumisessa mieluummin palvelualojen skaalautuviin innovaatioihin kuin teollisuuslaitosten toimintaan.

Osaamisen kehittämisen kannalta budjettiriihessä tehtiin monia oikeansuuntaisia päätöksiä. Korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskevan kokeilun vakinaistaminen on erinomainen tapa vastata joitakin alueita ja toimialoja koskevaan työvoimapulaan. Suomessa on edelleen yli 50 000 korkeasti koulutettua työtöntä, ja muuntokoulutuksen avulla heistä on mahdollista saada nopeasti yritysten kaipaamaa osaavaa työvoimaa.

Myös työttömien mahdollisuus käyttää työttömyysturvaa lyhytkestoiseen opiskeluun ilman tarveharkintaa on erinomainen uudistus. Opintojen kesto on rajoitettu enintään kuuteen kuukauteen, mikä kuitenkin käytännössä rajoittaa opiskelua. Suunta on kuitenkin ehdottomasti oikea!

Seuraava askel työttömyyden aikaisen opiskelun helpottamisessa olisi subjektiivinen oikeus saattaa loppuun työn ohessa suoritettavaksi tarkoitettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto työttömyysturvalla, mikäli opiskelija jää työttömäksi kesken opintojen.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan kohdennetaan ensi vuoden budjetissa uusi viiden miljoonan euron määräraha. Tämä määräraha tulee varmasti tarpeeseen ja on hienoa, että hallitus antaa arvoa myös ammattikorkeakoulujen tärkeälle yrityksiä ja alueita palvelevalle TKI-työlle. Toki arvoa tälle työlle olisi voinut osoittaa enemmänkin kuin viisi miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulut pystyvät näyttämään toteen tämän lisäpanostuksen hyödyt ja vaikuttavuuden. Sen myötä tähän tarkoitukseen jatkossa osoitetaan toivottavasti enemmän rahoitusta.

Teksti ja lisätiedot: