TRAL-blogi: Uupumus on edelleen tabu
7.1.2019
Istun peilin edessä ja tuijotan omia kasvojani. Pitäisi lähteä, mutta en vain jaksa. En jaksaisi nähdä ketään, puhua kenellekään tai ajatella mitään. Haluaisin vain olla ja levätä. Tuijotan itseäni vielä hetken, nousen ylös ja lähden kuuliaisesti töihin.
Tarina on elämästäni muutaman vuoden takaa. En ole päässyt oman uupumukseni taustasyihin täysin käsiksi, mutta tunnollisuus ja nykypäivän kiivas työtahti olivat varmasti osasyitä.
Kuuluuko siis järjetön kiire nykyisin hyvän työntekijän työnkuvaan? Löydätkö kengän kuvan takapuolestasi, mikäli et jatkuvasti ylisuoriudu tai haali itsellesi lisää työtehtäviä? Kuuluuko burn out tietotyötä tekevän normaaliin hoitohistoriaan?
Työolobarometrin mukaan noin 60 % palkansaajista kokee työnsä ainakin jokseenkin henkisesti raskaana. Tradenomiliiton omat tutkimukset osoittavat lisäksi, että reilu 30 % tradenomeista kokee työstressin tai uupumuksen oireita joko erittäin tai melko paljon. Uupumus, työstressi ja henkinen ylikuormitus ovat vakavia ongelmia, jotka voivat pahimmassa tapauksessa viedä pitkäaikaiselle sairaslomalle tai jopa työkyvyttömyyseläkkeelle. Omassa tapauksessani näin pitkälle ei onneksi jouduttu, vaan osasin pysäyttää junan ajoissa.
Yhteistyötä työterveyshuollon ja yritysten välillä tiivistettävä
Vaikka ylikuormituksen seuraukset ovat tiedossa, ei tilanteen parantamiseksi ole silti tehty tarpeeksi. Noin 57 % Tradenomiliiton jäsenistä kokee, että työpaikoilla ei panosteta tarpeeksi ennaltaehkäisevään työkyvyn hallintaan. Se, että psykososiaalisista kuormitustekijöistä ei keskustella avoimesti ja pyritä tekemään niille jotakin johtaa siihen, että kuormitustekijöitä ei tunnisteta ja saada eliminoitua ajoissa.
On näyttöjä, joiden mukaan sairauspoissaoloja saadaan selvästi vähennettyä tiivistämällä yhteistyötä työterveyshuollon ja yrityksen välillä. Pidämmekin Tradenomiliitossa ensiarvoisen tärkeänä psyykkisen kuormituksen varhaista tunnistamista ja työterveyden ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä. Työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän tulisi aidosti panostaa ennaltaehkäisevään työhön kartoittamalla terveystarkastuksissa säännöllisesti myös henkistä hyvinvointia. Tässä onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten avoimuutta ja sitoutumista ennaltaehkäisevään työhön.
Lisäksi olennaista uupumuksen ennaltaehkäisyn ja jaksamisen kannalta on työkyvyn johtaminen. Siksi varhaisen välittämisen malli tulisi luoda ja ottaa käyttöön jokaisella työpaikalla.