Uusi kirjanpitolaki tuli voimaan vuoden alusta

19.1.2016

Uusi laki on  sisällöltään kaksijakoinen. Se on toisaalta helpotusten laki, jossa valtaosa muutoksista on pakottavien lakisääteisten määräysten vähentymistä ja/tai poistamista, jotka helpottavat erityisesti mikro- ja pienyritysten kirjanpitoa ja tilinpäätöksen laatimista. Toisaalta laki on myös teknologianeutraali, joka ei tee eroa paperisen ja sähköisen kirjanpidon välillä. Laki ei sisällä juurikaan pakottavia määräyksiä menetelmistä, mikä antaa vapaammat kädet toteutustavan suhteen. Vanhassa laissa olleet pykälät, jotka rajoittivat tai hankaloittivat taloushallinnon sähköistämistä, on poistettu tai muutettu.

Lain rakenne

Lain rakenteessa korostuu ”Pienet ensin” –periaate eli ensin luetellaan kaikille yhteisöille pakolliset perusvaatimukset ja sen jälkeen kokoluokasta tai muista syistä johtuvat lisävaatimukset. Uuden lain myötä vanhat nk. ministeriöpäätökset poistuvat.


Lain soveltamisala ja –laajuus perustuvat lähtökohtaisesti uusiin kokoluokkiin (mikro-, pien-, keskikokois- ja suuryritys sekä –konserni ja PIE-yhteisöt) yhteisömuodon sijasta (muutamia yhteisömuotoon sidottuja poikkeuksiakin on):

  • Toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen, rahoituslaskelman ja nk. laajojen liitetietojen laatimisvelvollisuuden rajat nousevat olennaisesti nykyisestä.
  • Mikrokokoisilla yhdistyksillä on oikeus pitää maksuperusteista kirjanpitoa.
  • Luonnollisella henkilöllä (ammatin- ja liikkeenharjoittaja) ei ole tilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta, jos koko alittaa laissa mainitut rajat, jotka ovat käytännössä samat kuin tilintarkastusvelvollisuuden rajat.

Laista löytyy myös oma kirjanpitoasetus mikro- ja pienyrityksille (PMA) sekä isommille yrityksille (KPA). PMA sisältää mm. mikro- ja pienyrityksille oman tyhjentävän liitetietoluettelon.

  • Suojasatamasäännökset:
    • Mikroyritystä ei voida velvoittaa edes oikean ja riittävän kuvan nojalla ilmoittamaan muita liitetietoja, kuin asetuksessa nimenomaisesti mainitut.
    • Oy-muotoista pienyritystä ei voida velvoittaa muissa laeissa laatimaan tai julkistamaan muita kuin KPL:ssä edellytettyjä tietoja, paitsi verotukseen liittyvissä asioissa.

2. luku: Kirjanpidon menetelmät ja aineisto

2. luku on kirjoitettu käytännössä pitkälti uusiksi. 

  • Kirjausajankohdille ei ole enää tarkkoja lakisääteisiä aikamääriä, vaan ne on linkitetty viranomaiselle annettaviin ilmoituksiin ja yhtiön johdon valvontavelvollisuuteen.
  • Laskuperusteen käyttö kirjausperusteena kirjanpitolakiin.
  • Kirjausketjun oltava todennettavissa molempiin suuntiin ja myös viranomaisilmoituksiin (”kirjaushissi”).
  • Uusi tositelaji: liitetietotosite.
  • Tositenumero ei välttämätön: tosite voidaan yksilöidä myös ”vastaavalla tavalla”, esim. hakuavaimilla, hpyerlinkeillä tms. tavoilla.
  • Tositeaineiston säilytysmuoto- ja –paikka ”vapautuvat”:
  • (KPL 2.7§ ja 2.9§: ”Kirjanpitoaineistoa tulee käsitellä ja säilyttää niin, että niiden sisältöä voi vaikeuksitta tarkastella ja tarvittaessa tulostaa selväkielisessä muodossa - - ja että niiden tarkastelu Suomesta käsin on mahdollista viranomaiselle ja tilintarkastajalle ilman aiheetonta viivettä”)

3. luku: Tilinpäätös

  • Kokoluokkiin sidotut helpotukset tilinpäätöksen laajuudessa.
  • Olennaisuus-periaate osaksi lakia
  • Ei enää paperisen tasekirjan pakkoa.

4. luku: Tilinpäätöserät

  • Liikevaihdon sisältö ei ole enää sidoksissa varsinaiseen toimintaan.
  • Satunnaiset erät -rivi poistuu tuloslaskelmalta. Niiden tilalle tulevat konserniavustukset.
  • Vaihto-omaisuuteen saa jatkossa aktivoida myös korkomenoja.

5. luku: Arvostus- ja jaksotussäännöt

  • IFRS:n soveltaminen on mahdollista Suomen kirjanpitolain mukaan laadituissa tilinpäätöksissä rahoitusleasingin sekä sijoituskiinteistön ja arvopaperien käypään arvoon arvostamisen osalta.
  • Aineettomien hyödykkeiden poistoaikaa koskevat määräykset muuttuneet.
  • Pääomalainan merkitseminen omaan pääomaan on tullut mahdolliseksi tietyin IFRS-sidonnaisin edellytyksin.
  • Jos kehittämismenoja aktivoidaan, aktivoidun osuuden osalta on voimassa varojenjakokielto.

6. luku: Konsernitilinpäätös

Mikro- ja pienyritykset (Oy-muotoiset) on vapautettu konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Käytännössä konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden raja nousee merkittävästi.

Lähde: Lehtomäki Audit Oy/ HTM Miki Lehtomäki