YAMK-tutkinnon kehittämistä jatkettava ja tutkintonimike uudistettava

29.9.2016

Arenen raportissa kuvataan YAMK-tutkintojen asemaa suomalaisessa tutkintojärjestelmässä ja annetaan suosituksia YAMK-tutkintojen kehittämiseksi. Raportti on kokonaisuudessaan mielenkiintoista luettavaa ja haluamme kommentoida kehittämisehdotuksia myös TRAL:n näkökulmasta.

Tutkintonimike

Arene ehdottaa suomenkielisen tutkintonimikkeen muuttamista muotoon “Maisteri (AMK)”. Esityksen myötä siis Tradenomi (YAMK)- tutkinnon nimike voisi olla jatkossa koulutusalasta riippuen “Liiketalouden maisteri (AMK)” tai “Tietojenkäsittelyn maisteri (AMK)”.

Ylivoimaisesti eniten saamme YAMK-tutkinnon suorittaneilta jäseniltämme palautetta nimenomaan tutkintonimikkeeseen liittyen. Nykyisen tutkintonimikkeen “Tradenomi (YAMK)” koetaan kuvaavan huonosti tutkinnon tasoa ja sisältöä. Varsin moni tutkinnon suorittanut käyttääkin mieluummin tutkinnon englanninkielistä käännöstä “Master of business administration”. Edelleen suhteellisen tuoreen tutkinnon tunnettuuden lisäämistä työmarkkinoilla ei millään tavalla edistä monimutkainen ja vaikeasti avautuva tutkintonimike.

Arenen kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että tutkintonimikkeeksi on muutettava “Maisteri (AMK)”. Myös me TRAL:ssa olemme asettaneet tämän tavoitteeksemme jo useampia vuosia sitten. Päättäjien saamattomuus tutkintonimikkeen uudistamiseksi on turhauttavaa ja jatkossa meidän kaikkien kannattaakin puhua AMK-maistereista ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sijaan - näin myös tässä tekstissä.

Lisäresurssit

Toisena tavoitteena raportissa on resurssien lisääminen tutkinnon osalta, mistä on helppo olla samaa mieltä. Koulutuksesta on leikattu valtavia summia tällä ja edellisellä hallituskaudella, mikä on mielestämme lyhytnäköistä ja vastuutonta politiikkaa. Ammattikorkeakoulut ovat joutuneet kärsimään leikkauksista kohtuuttomasti useana vuonna peräkkäin ja nyt sama kohtalo odottaa ammatillista koulutusta.

Lisäresurssit AMK-maisterikoulutukseen ovat enemmän kuin tarpeen, mutta niiden on tultava nykyisen rahoituksen päälle. Enää ei ole mahdollista liikutella resursseja AMK-tutkinnon ja AMK-maisterikoulutuksen kesken ilman, että koulutuksen laatu ei kärsisi.

Työkokemus

Erityisen iloisia olemme siitä, että Arenekin haluaa pitää kiinni työkokemusvaatimuksesta, jota pitää kerryttää vähintään kolme vuotta ennen AMK-maisterikoulutukseen hakeutumista. Mielestämme juuri tämä on koulutuksen ehdoton vahvuus! Työkokemusvaatimus antaa opiskelijoille mahdollisuuden jakaa käytännön kokemuksia vaativista asiantuntija- ja esimiestehtävistä, mikä vahvistaa vertaisoppimista.

Työkokemusvaatimuksen joustavoittamisen sijaan AMK-maisterikoulutuksen opiskelijavalinnoissa olisi hyvä keskittyä työkokemuksen laatuun, eikä kansainvälisessäkään koulutuksessa voida siitä tinkiä. Muutoin lopputuloksena on helposti jotain muuta kuin arvostettu ja osaava AMK-maisteri.

Kelpoisuus ja osaamisen tunnistaminen

Työelämässä AMK-maistereiden valmiudet ja osaaminen tunnistetaan rekrytointitilanteissa harmittavan heikosti. Epäonnistuneen tutkintonimikkeen ohella tämä on kaikkein kipeimmin korjaamista vaativa asia. AMK-maistereiden tilanne työnhaussa on kestämättömällä pohjalla, kun virallisesta kelpoisuudesta sekä huippuluokan osaamisesta huolimatta työpaikat jää saamatta, kun työnantajilla ei ole riittävästi tietoa ja/tai kokemusta tutkinnosta. Kaikkein suurin kärsijä näissä tapauksissa on kuitenkin työnantaja itse, kun oma osaaminen ei riitä AMK-maistereiden rekrytointiin.

Jatko-opinnot

Raportissa käsitellään myös ammatillisesti profiloituneiden jatko-opintojen mahdollistamista AMK-maistereille. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuutena on ja on oltava jatkossakin se, ettei koulutuksellisia pussinperiä pääse muodostumaan. AMK-maistereilla pitää olla mahdollisuus jatkaa halutessaan tohtoriopintoihin.

Mielestämme tärkeämpää on se, että ammattikorkeakoulut kehittävät itse AMK-maistereille sopivaa jatkokoulutusta. Erikoistumiskoulutuksissa on aineista jopa AMK-maisterikoulutuksen kaltaiseksi koulutusinnovaatioksi, kunhan niiden kehittäminen yhdessä työelämäosapuolten kanssa otetaan tosissaan ja rahoitukseen liittyvät haasteet saadaan pikaisesti ratkaistua!

Tutkintojen alueellinen ja kansallinen kehittäminen

Viimeinen Arenen esityksistä liittyy maisteritason tutkintojen alueellisen ja kansallisen kehityksen sekä profilaation tarkasteluun ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyönä. Tämänkaltaiselle yhteistyölle on varmasti olemassa tarvetta, mutta ovatko korkeakoulut valmiita tarkastelemaan omien tutkintojensa profiileja yhdessä ilman ulkoista painetta? Toivottavasti.

Arenen tavoitteiden ohella AMK-maisterikoulutusta on kehitettävä jatkuvasti kaikilta osin. Ammattikorkeakoulujen on panostettava maisterikoulutuksen kansainvälisyyteen nykyistä enemmän ja ohjelmiin on kehitettävä työssäkäyville opiskelijoille sopivia kansainvälistymisjaksoja. Pitkät Erasmus -vaihdot ovat poissa laskuista, mutta erilaisten intensiivivaihtojen, vierailevien luennoitsijoiden ja kansainvälisen yritysyhteistyön lisäämisellä ja kehittämisellä on mahdollista saada kansainvälisyys luontevaksi osaksi myös AMK-maisterikoulutusta.

Myös opiskelumahdollisuuksien turvaaminen työttömyyden kohdatessa on edelleen merkittävä epäkohta. Valitettavan useassa tapauksessa TE-toimistot tulkitsevat työttömäksi jäävän AMK-maisteriopiskelijan olevan täysipäiväisiä opiskelijoita, jolloin evätään pääsy ansiosidonnaisen työttömyystuen piiriin. Tämän vuoksi moni opiskelija jättää opintonsa kesken, jotta saa taloudellista turvaa ennen seuraavan työpaikan löytymistä, eikä tämä voi olla kenenkään etu. Opiskelu työttömyysaikana tuottaa lisää osaamista ja parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Ja opinnot itsessään ovat rakennettu siten, että opiskelija on työmarkkinoiden käytettävissä täysipäiväisesti opiskelustaan huolimatta. Toivomme myös Arenen kiinnittävän tähän epäkohtaan jatkossa entistä tiukemmin huomiota, sillä meillä ei ole varaa haaskata korkeaa osaamista.

Mikko Vieltojärvi, asiamies, koulutus- ja työllisyyspolitiikka


TRAL:n koulutusta koskevat kehittämisehdotuksemme löydät koulutuspoliittisesta ohjelmastamme!

Lisätiedot: