Yt-neuvotteluiden lopputulos usein arvattavissa

27.3.2015

Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teettämässä tutkimuksessa luottamusmiehet suhtautuvat yt-neuvotteluihin sitä kyynisemmin mitä pidempään he ovat luottamustoimessa olleet. Peräti 76 prosenttia luottamusmiehistä katsoi, että neuvottelujen lopputulos oli sovittu jo etukäteen. Työnantajista samaa mieltä oli 13 prosenttia.

 – Monilla työpaikoilla konsernin johto on sanellut lopputuloksen valmiiksi, tutkimuksen tekijä VTM Heikki Uhmavaara toteaa.

 Luottamushenkilöistä 41 prosenttia totesi, että yt-neuvotteluissa etsittiin aidosti ratkaisua, työnantajista tätä mieltä oli 88 prosenttia. Väen vähentämisneuvotteluissa 13 prosenttia luottamusmiehistä piti vaikutusmahdollisuuksiaan hyvinä. Osuus kasvoi 58 prosenttiin, kun kyse oli töiden, työaikojen ja -tilojen järjestämisestä. Vain vajaassa puolessa työpaikoista yt-menettelyä on käytetty muuhun kuin henkilöstön leikkauksiin. Kyselyyn vastasi 448 YTN:n luottamusmiestä ja 67 työnantajan edustajaa.

"Osapuolille samat tiedot"

Työntekijöiden edustajan tulisi saada käyttöönsä samat talousluvut ja muut taustamateriaalit, joihin työnantaja perustaa lomautus- tai irtisanomisesityksensä, esittää YTN. Siksi yt-laki pitäisi päivittää. Tutkimuksessa luottamusmiehet toivoivat enemmän aikaa vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin. YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on samaa mieltä. Hän huomauttaa, että lainmukaisesta yt-neuvottelujen vähimmäisajasta on tullut maksimiaika. Porokari esittää muutettavaksi myös irtisanomisperustetta.

 – Maininta "taloudellisista tai tuotannollisista syistä" tulisi muuttaa muotoon "taloudellisista ja tuotannollisista syistä", hän vaatii.
Syynä ovat voittoja tehneiden yritysten irtisanomiset, joita perustellaan tuotannollisilla syillä.

Kanneoikeus jakaa ehdokkaat

YTN:n vaalipaneelissa Kokoomuksen, SDP:n, Perussuomalaisten ja Keskustan edustajat olivat eri mieltä yt-lain uudistamisesta. Paula Lehtomäki (kesk.), Jari Lindström (ps.) ja Anna-Mari Virolainen (kok.) pitivät nykyistä yt-lakia riittävän hyvänä. Tosin sen soveltamista tulisi laajentaa työpaikan kehittämiseen.

 – Pitää vaikuttaa enemmän tekemisen kulttuuriin kuin odottaa, että ongelmat ratkeavat uusilla pykälillä, Lehtomäki totesi.
 Virolainen kehotti yritystä miettimään mainettaan yt-neuvotteluissa. Lindströmin mukaan työnantajat heräävät liian myöhään.

 – Pitäisi kysyä työntekijöiltä aiemmin, mitä voidaan tehdä. Kyllä työntekijöillä on halua pitää työpaikkansa ja etsiä ratkaisua.

 SDP:n Maria Guzenina totesi, että epäluottamuksen ilmapiirin takia osapuolet eivät uskalla istua neuvottelupöytään muuttamaan yt-lakia.
 Ammattiliittojen kanneoikeutta kannattivat neljästä ehdokkaasta kaikki paitsi kokoomuksen Virolainen.

 – Sanoisin, että epäileväinen ei, hän totesi.

 Työntekijälähtöisiin työaikajoustoihin olivat kaikki valmiit. Silti työaikapankkia ei haluttu lakiin.

Veroalelle monta osoitetta

YTN:n vaalipaneelissa työn verotuksen keventäminen sai tukea kaikilta neljältä suurelta puolueelta, tosin kevennys kohdistuisi eri ryhmille. Perussuomalaisten Jari Lindströmin mukaan työn verotusta pitäisi keventää kaikissa tuloryhmissä. Myös kokoomus alentaisi verotusta kaikissa tuloluokissa.

 – Haluaisimme siirtää verotuksen painopistettä työnteosta kuluttamiseen, Anna-Mari Virolainen totesi.

 Keskusta rajaisi veroalen niihin, jotka ansaitsevat alle 33 000 euroa vuodessa.
 – En aio luvata yleistä tuloverotuksen keventämistä, Paula Lehtomäki sanoi.  Hän huomautti, ettei "saa verottaa hengiltä talouden rattaiden pyörimistä".

 SDP:n Maria Guzenina osoittaisi kevennysvaran alimpiin tuloluokkiin. Hän viittasi ylempien toimihenkilöihin saamiin matkakorvauksiin ja ylityökorvauksiin.
 – Elvytyspamaus pitää saada liikkeelle. Meidän pitää vahvistaa ihmisten ostovoimaa, siksi pienimpien ja keskituloisten ihmisten verotusta pitää katsoa seuraavalla hallituskaudella.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP

Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, jonka jäseninä on 22 akavalaista liittoa. YTN vastaa Akavan kentässä ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla. TRAL on YTN:n neljänneksi suurin jäsenliitto. YTN:n tekemän tutkimuksen löydät täältä.