Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn hallinta

Mielenterveysongelmista ja henkisestä pahoinvoinnista johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet kuormittavat suomalaista yhteiskuntaa monin eri tavoin. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä psyykkisen kuormituksen varhaista tunnistamista ja työterveyden ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä.

Psyykkisen kuormituksen taustalla ovat muun muassa työelämän kiivastunut tahti sekä työn tiedollisten ja taidollisten vaatimusten kasvaminen. Mielenterveyden häiriöt ovat merkittäviä työkyvyttömyyden aiheuttajia.

Erityisesti nuorten tilanne on huolestuttava, sillä nuorten mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet muita ikäryhmiä jyrkemmin viimeisten 20 vuoden aikana. Mielenterveysperäiset poissaolot kestävät usein pitkään ja niillä on laajamittaisia vaikutuksia niin yksilön kuin organisaationkin kannalta.

Vaikka työpaikoilla on pyritty systemaattisesti vaikuttamaan kuntoon, terveyteen ja elintapoihin, silti noin 36 prosenttia kokee, että vaikuttaminen on ollut vähäistä tai sitä ei ole tehty lainkaan.

Tutkimusten mukaan sairauspoissaoloja saadaan selvästi vähennettyä tiivistämällä yhteistyötä työterveyshuollon ja yritysten välillä.

Tradenomien ratkaisut työhyvinvoinnin edistämiseksi

Työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän tulee aidosti panostaa ennaltaehkäisevään työhön
Työterveyshuollon kanssa järjestettävä toistuvat pakolliset terveystarkastukset, joissa huomioidaan sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi
Työterveyshuollolla oltava raportointivelvollisuus tarkastuksista organisaatiotasolla työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle
Työnantajalle on voitava määrätä sakko työterveyspalveluiden laiminlyömisestä, mikäli työnantaja jättää työterveystarkastukset järjestämättä kehotuksesta huolimatta
Työsuojeluviranomaisille raportointivelvollisuus, mikäli herää epäilys henkiseen ylikuormitukseen vaikuttavista häiriötekijöistä organisaation sisällä
Varhaisen välittämisen malli tulee luoda ja ottaa käyttöön jokaisella työpaikalla