Työhyvinvointi syntyy työn mielekkyydestä ja toimivasta työyhteisöstä

30.9.2019

Muuttuva työelämä alkaa olla jo niin kulunut puheenaihe, ettei siitä oikeastaan enää edes haluaisi puhua. Faktaa on kuitenkin se, että työelämä asiantuntijoiden näkökulmasta on huomattavasti hektisempää ja kuormittavampaa kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.

Muutoksen keskellä on erityisen tärkeää huolehtia työhyvinvoinnista, josta puhutaankin nykyisin ilahduttavan paljon. Stressi ja uupumus ovat kuitenkin edelleen vahvasti läsnä työelämässä. Joka neljäs suomalainen on uupunut työssään.

– Selkärangassamme on myytti työelämän sankarista, kunnollisesta työntekijästä, joka venyy äärimmilleen ja jatkaa suorittamista, vaikka voimavarat eivät enää riittäisikään, sanoo Tradenomien ura- ja työhyvinvointipalvelujen vetäjä Pilvi Nybom. – Stressaamalla ja itseään liikaa kuormittamalla pääsee kuitenkin aika harvoin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Olemme onneksi jo luopumassa yltiöpäisen suorittamisen ihannoinnista, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta asenteet ja työelämän toimintamallit muuttuvat. Liikkeelle voi lähteä kyseenalaistamalla aina tilaisuuden tullen, onko suorittaminen lopulta niin tärkeää.

Pilvi Nybom on hankkinut kokemusta myös uravalmentajana ja coachina. 

Pilvi Nybom on hankkinut kokemusta myös uravalmentajana ja coachina. 

Uupumukseen monia syitä

Työhyvinvoinnin ja työuupumuksen välillä on paljon harmaan eri sävyjä. Olennaista on huomata, milloin oma jaksaminen alkaa olla toistuvasti koetuksella ja reagoida asiaan, ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.  

– Työuupumuksen aiheuttajia on monella eri tasolla: itse työ, haastava työyhteisö sekä yhteiskunnallinen suorituskeskeisyyden ihannointi ja sen yksilölle aiheuttamat paineet, Nybom luettelee.  

Työhön liittyviä uupumuksen aiheuttajia ovat esimerkiksi epäselvät tavoitteet, liiallinen työmäärä, muutostilanteet, palautteen tai motivaation puute tai se, että ei pääse kehittymään.

Työyhteisön tasolla ongelmia voivat aiheuttaa haastavat kollegat, huono johtaminen, toimimaton yhteistyö ja puutteet tiedonkulussa.

– Myös ihmisten henkilökohtainen tilanne ja esimerkiksi ongelmat kotona vaikuttavat työssä jaksamiseen ja koska olemme kokonaisuuksia, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihmiset saattavat kokea saman organisaation hyvin eri tavoin, toteaa Nybom.

Työyhteisön hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia

Uupumisen riski on pienempi silloin, kun työt sujuvat ja töitä jaksaa tehdä hyvällä fiiliksellä.

– Hyvinvoivan työntekijän tuntomerkkejä ovat onnistumisen ja innostumisen kokemukset, itsensä tarpeelliseksi tunteminen ja ylipäänsä se, että kokee mielekkäänä sen, mitä tekee, Nybom kertoo.

Toisaalta, vaikka itse kokisi olevansa oikeassa paikassa ja tuntee työn imua, kollegoiden pahoinvointi voi tarttua.

– Usein kuulee neuvon, jonka mukaan kannattaa pysytellä ulkopuolella työpaikan negatiivisesta tunnekuormasta. Etäisyyden pitäminen on tärkeää, mutta jos kollegat ovat burn outissa, ulkopuolella on usein mahdotonta pysytellä, Nybom huomauttaa.

Jokaisen organisaation kannattaisi kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja muutenkin kuin puheen tasolla. Pahoinvointi tulee kalliiksi sairaspoissaolojen, tuottamattoman työn, henkilöstön vaihtuvuuden ja innovatiivisuuden laskun myötä.

– Organisaation näkökulmasta huomiota kannattaa kiinnittää motivoivaan johtamiseen ja työyhteisön ilmapiiriin. Kuuntelu ja kipeidenkin asioiden käsittely ovat välttämättömiä. Työhyvinvointia ei saavuteta irrallisilla tempauksilla vaan se syntyy jokaisessa arkipäivässä, Nybom toteaa.

Vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseen

 

 

Katso videolta Pilvin vinkit, joilla voi lisätä omaa työhyvinvointiaan pienillä ja konkreettisilla keinoilla. 

Tradenomit tarjoaa myös työhyvinvointivalmennusta, jonka tarkoituksena on tukea omaa jaksamista ja tarjota työkaluja. Henkilökohtaisen online-valmennuksen aiheita voivat olla esimerkiksi jaksaminen, ajan- tai stressinhallinta, priorisointi tai itsensä johtaminen. Lue lisää täältä

Jos oman jaksamisen kanssa on vakavia haasteita, kannattaa kääntyä ajoissa työterveyshuollon puoleen.


Teksti: Maarit Laakso
Kuva: Roope Permanto