Akava tavoittelee ostovoimaa ja työllisyyttä

26.5.2015

Akava tavoittelee ostovoimaa ja työllisyyttä

Akavan tavoitteena on palkansaajien ostovoimaa vakauttava maltillinen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko, jota maan hallitus täydentää maltillisella tuloveron kevennyksellä.

– Vastuullinen ay-liike luo osaltaan työtä ja toimeentuloa, ja juuri nyt ei ole kovien korotusten aika. Tämä ei kuitenkaan tarkoita nollakorotuksia, koska palkansaajien ostovoiman syöminen kurittaisi palveluita ja lisäisi työttömyyttä entisestään. Tämä jos mikä olisi vastuutonta politiikkaa, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Maltillisen palkkaratkaisun lisäksi tarvitaan maltillista tuloveropolitiikkaa, koska verotus on nakertanut kuluneella vaalikaudella erityisesti perheiden ostovoimaa, kertoo ostovoimasta ja verotuksesta selvityksen tehnyt Akavan pääekonomisti Eugen Koev. Vain kaikkein matalimpien palkkojen ostovoima on hiukan kasvanut.

– Lapsilisiä on leikattu ja päivähoitomaksuja korotettu, perheillä on tyypillisesti enemmän asuntolainaa ja ne käyttävät enemmän työtulovähennystä. Hallitus heikensi kotitalousvähennystä ja leikkasi asuntolainan korkovähennyksiä, Koev luettelee.

Eniten ostovoimaa on viime vuosina kaventanut eläkemaksun korotus. Alle 53-vuotiaan eläkemaksu nousi vuosina 2011–2015 yhden prosenttiyksikön, 4,7 prosentista 5,7 prosenttiin. Fjäder muistuttaa, että tuore eläkeratkaisu onnistui poistamaan rahoituspaineet jatkossa.

– Eläkeratkaisua ei pureta, eikä eläkkeiden EMU-puskureita oteta käyttöön. Eläkemaksuale tai puskureiden purkaminen johtaisi tulevaisuudessa vielä nykyistä suurempiin eläkemaksujen korotuksiin, mutta emme me itse niitä enää olisi maksamassa, vaan nuoret, Fjäder toteaa.

Myös Koev huomauttaa, että eläkemaksun korotuksella ajateltiin tulevaisuuden eläkeläisiä.

– Samansuuntainen verotrendi ei voi kuitenkaan enää jatkua. Progressio on jo kireää, vaativuudeltaan erilaisten tehtävien palkkaerot ovat tasoittuneet ja asiantuntijatyön verotus alkaa olla Suomen suurin haittavero. Tekemästään työstä pitäisi voida ansaita enemmän omaan ostovoimaan, jotta saamme lisää polttoainetta Suomen talouteen, Koev sanoo.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on noussut lähes 0,7 prosenttiyksikköä, mutta ansiotulosta tehtävät vähennykset ovat vaimentaneet kiristyksen vaikutusta matalimmilla tulotasoilla. Valtion verotus on jonkin verran kiristynyt korkeammissa tuloluokissa.

– Odotamme hallitusohjelman valmistumista ennen kuin työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta ryhdytään neuvottelemaan. Hallituksen on kuitenkin tehtävä muitakin työllistäviä toimia, kuten koulutus-, tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiopanostuksia. Pelkkä veroratkaisu ei riitä nostamaan Suomen taloutta suosta, Fjäder sanoo.

Lisää Akavan verolaskelmista www.akava.fi/ostovoimamuutokset
 


Sture Fjäder jatkaa Akavan puheenjohtajana

Akavan liittokokous on valinnut Sture Fjäderin (57) puheenjohtajaksi äänin 509–338. Hän on toiminut Akavan puheenjohtajana vuodesta 2011 alkaen. Puheenjohtaja valittiin tällä kertaa vain vuodeksi, jotta puheenjohtajan valinta ja mahdollinen vaihtuminen ei osu jatkossa säännöllisesti päällekkäin hallitusneuvotteluiden kanssa.

Fjäder nosti vuonna 2011 tärkeimmäksi tavoitteekseen Akavan yhteiskuntapoliittisen vaikuttavuuden ja medianäkyvyyden vahvistamisen ja haluaa jatkaa tätä työtä. Hänen mukaansa Akavan on moderni keskusjärjestö, joka elää ajassa ja on valmis muutokseen.

– Olemme tehneet tämän tavoitteen eteen määrätietoisesti työtä yhdessä Akavan henkilöstön ja liittojen kanssa. Akavalaisten sitkeä uurastus on näkynyt julkisuudessa sekä päättäjille aloitteina ja toimintana, jolla pyrimme uudistamaan ja kehittämään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Akava ei ole asioita vastaan vaan asioiden ajaja – jäsentensä etujen mukaisesti, Fjäder linjaa.

Akavan edunvalvontatavoitteista tärkeimmäksi Fjäder nostaa koulutettujen palkansaajien sekä kouluttautumisen arvostuksen vahvistamisen. Hän aikoo kehittää Akava-yhteisön toimintaa siten, että kaikki akavalaiset jäsenet ja sopimussektorit ovat kollektiivisten, nykyaikaisten työehtosopimusten piirissä.

Fjäderin mielestä ay-liikkeen tärkein tehtävä on tehdä työtä sen eteen, että jokaisella suomalaisella on työtä ja toimeentuloa.

– Meidän tulee tunnistaa yhteiskunnan ja työelämän muutokset ja uudistaa rakenteita tältä pohjalta. Työelämän lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa tulee uudistaa siten, että uudet työn tekemisen muodot ovat vahvasti lainsäädännön ja järjestelmien piirissä, eivätkä aja ketään työmarkkinoiden väliinputoajiksi.

Fjäderin mielestä uusi keskusjärjestöhanke ja kahden keskusjärjestön malli on erinomainen tilaisuus koko ay-liikkeen ja siten myös hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseksi. Akava valmistautuu uuden keskusjärjestön kanssa hyvään kumppanuuteen.

– Akava kehittää omaa rooliaan puoluepoliittisesti sitoutumattomana keskusjärjestönä, jolla on hyvät suhteet kaikkiin päättäjiin. Akava aikoo kasvattaa jäsenmääräänsä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Vahvistamme asemaamme kaikkien korkeakoulutettujen, asiantuntijoiden, esimiesten, johtajien, ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontajärjestönä.

Lisätiedot: akava.fi