Digitalisaatio vyöryy voimalla pankkisektorille

17.2.2016

Pankkien toimintaympäristö on jo 1990-luvun pankkikriisistä saakka ollut murroksessa. Nykyisin talouskasvu on hidasta ja korot ovat laskeneet, mikä on heijastunut suoraan pankkien tuottoihin. Uuden teknologian käyttö, väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat vaikuttaneet kuluttajakäyttäytymisen myötä palveluihin: nuoremmat ikäpolvet käyttävät yhä enemmän älylaitteita ja online-palveluita, ja konttoripalveluiden tarve vähenee.

- Pankkien ja henkilöstön lukumäärä on ollut laskussa jo kauan. Sama trendi on nähtävillä myös Euroopassa, vaikka maiden välillä on eroja esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönotossa, sanoo ekonomisti Mervi Toivanen Suomen Pankista.    

Pankkien keinoja sopeutua muutostrendeihin ovat esimerkiksi erikoistuminen pienelle asiakassegmentille ja palveluiden maantieteellinen keskittäminen. Pankkien väliset fuusiot ovat mahdollisia, koska suurten yksiköiden kustannustehokkuus luo kilpailuetuja. Myös palveluiden tarjoaminen toisille pankeille on eräs mahdollinen erikoistumistapa. Osa pankeista tullee kehittämään uudenlaisia tuotteita, kun taas osa palannee peruspankkitoimintaan.

Maksaminen muutoksessa

Maksaminen siirtyy selkeästi yhä enemmän kohti elektronista maksamista. Viimeisten 15 vuoden aikana suoraveloitusten ja tilisiirtojen määrä on kasvanut ja korttimaksaminen on kolminkertaistunut EU-alueella.

Loppukäyttäjän näkökulmasta maksamissovellusten tarjonta on lisääntynyt huimasti erilaisten älylaitesovellusten myötä. Maksujärjestelmät sovellusten takana eivät sen sijaan ole juurikaan muuttuneet: useimmat applikaatiot käyttävät taustalla edelleen korttimaksamista.

- Tulevaisuudessa mobiilimaksaminen on kasvava trendi. Viime vuosina erilaisten maksamissovellusten määrä on kasvanut voimakkaasti, mutta pidemmällä aikavälillä on odotettavissa, että vain osa niistä säilyy markkinoilla, toteaa  neuvonantaja Kari Kemppainen Suomen Pankista. Hänen mukaansa merkittävä kysymys maksamisen tulevaisuudessa liittyy rakenteiden muutoksiin: mm. järisyttääkö lohkoketjuteknologia (blockchain technology) vanhoja järjestelmärakenteita? Lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautetun tilinpidon, jossa ei tarvita luotettua keskitettyä toimijaa. Teknologiaa käyttää mm. virtuaalivaluutta Bitcoin. Sen yleistymiseen Kemppainen ei usko:

- Bitcoin ei tule todennäköisesti lyömään itseään läpi laajamittaisesti käytettynä maksamistapana, mutta sen takana oleva teknologia voi mullistaa koko järjestelmän, hän sanoo.

Useat kotimaiset pankit ovatkin mukana ns. R3-ryhmässä, joka tutkii finanssialan toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Useilla pankeilla on yhteistyötä myös alalle tulleiden FinTech (financial technology) -startupien kanssa esimerkiksi kiihdyttämöiden muodossa, joissa haetaan yhteistyömahdollisuuksia perinteisen ja uuden pankkitoiminnan välille. Yhteistyöllä haetaan synergiaetuja: digitaalisuus mahdollistaa tuotannon tehostamisen ja uudet liiketoimintamallit, mutta asiakkaat, alan asiantuntemus ja valtaosa liikevaihdosta ja -voitosta ovat edelleen vanhoilla toimijoilla.

Pankkipalveluita Facebookissa

Digitalisaation myötä kilpailu on kansainvälistynyt. Loppukäyttäjän näkökulmasta on merkityksetöntä, missä maassa käytettävän sovelluksen omistus sijaitsee. Onkin arveltu, että FinTech-startupien lisäksi kansainväliset verkkojättiläiset, kuten mm. Google, Apple, Amazon ja Facebook olisivat mahdollisia kilpailijoita alalla.  

- Oletettavasti nämä suuret toimijat eivät alkuvaiheessa edes tavoittele itselleen liikevoittoa. Pankki- ja maksuliiketoiminta olisi osa heidän big data -strategiaansa ja tavoitteena olisi saada arvokasta lisäinformaatiota käyttäjistä, arvioi Kemppainen.

Kuluttajansuoja turvataan

Myös viranomaiset ovat kiinnostuneita FinTech-toimijoista ja onkin oletettavaa, että sääntely ja raportointivelvoite on jossain vaiheessa tulossa myös niille. Lisää pelisääntöjä rahoitusmarkkinoille on tulossa myös esimerkiksi valtiovarainministeriössä valmisteilla olevan joukkorahoituslain myötä. Tavoitteena on lisääntyvien vaihtoehtojen keskellä turvata asiakkaan edut ja saada luottamus finanssimarkkinoihin säilymään.

YTN finanssiala järjesti yritysvierailun Suomen Pankkiin 9.2.2016.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, jonka jäseninä on 22 akavalaista liittoa. YTN vastaa Akavan kentässä ylempien toimihenkilöiden neuvottelu­ ja sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä liike­ ja palvelualoilla. TRAL on YTN:n on neljänneksi suurin jäsenliitto.


Teksti: Mari Lohisalo