Hyvä käytös vähentää paineita ja edistää tuottavuutta
18.5.2018
Vai siedätkö epäasiallista käytöstä sen vuoksi, että haluat säilyttää hyvät välit kaikkiin? Näyttääkö organisaatiosi johto esimerkkiä hyvästä käytöksestä?
Hyvät tavat luovat työyhteisöön myönteisen tunnelman, ja huomaavaisen kollegan kanssa tulosta syntyy. Työterveyspsykologi Antti Aro sanoo, että hyvän käytöksen edistäminen on osa johtamistyötä, sillä yksilöiden välisellä vuorovaikutuksella on suora yhteys yleiseen ilmapiiriin ja tuottavuuteen.
Aron mukaan hyväkäytöksisessä työpaikassa sairauspoissaoloja on vähemmän kuin organisaatiossa, jossa huono käytös sallitaan.
Esimerkiksi tervehtimättä jättäminen, kollegan kuormittaminen perhemurheilla tai työpaikan epäkohdista nariseminen kahvihuoneessa voivat nostattaa koko yhteisöön motivaatiota rapauttavan negatiivisen kierteen.
– Huono käytös ei läheskään aina ole tietoista, mutta pitää muistaa, ettei työpaikalla käyttäytyminen ole yksityisasia. Oletamme, että kaikki ihmiset ovat oppineet tavat kotikasvatuksensa tuloksena, mutta jos näin olisi, esimerkiksi työpaikkakiusaamista ei esiintyisi suomalaisilla työpaikoilla.
Laaditaan yhteiset pelisäännöt
Lääkkeeksi Aro suosittelee työpajoja, joissa yhdessä määritellään käytösnormeja ja tunnistetaan loukkauksiin johtavia sudenkuoppia.
Jos nollatoleranssin juurruttaminen ei onnistu porukan yhdessä laatimilla pelisäännöillä, Aro kehottaa yritysjohtoa tarttumaan direktio-oikeuteensa. Hän kertoo norjalaisten Ståle Einarsenin ja Helge Hoelin kehittämästä Code of conduct -menettelystä.
– Johto laatii normiston, jossa kuvataan esimerkinomaisesti sekä toivottu hyvä käytös että kielletty huono käytös. Ohjeistuksessa määritellään myös sanktiot, joita sääntöjen rikkomisesta seuraa.
Työpsykologi Antti Aron mukaan hyvän käytöksen edistäminen on osa johtamistyötä.
Hyväkäytöksisestä työntekijästä Aro käyttää termiä organisaatiokansalainen. Tällainen kollega on aloitteellinen ja rakentava: hän ottaa hoitaakseen yhteisön menestystä edistäviä pieniä tehtäviä, vaikka ne eivät kuuluisi viralliseen toimenkuvaan.
Organisaatiokansalainen suhtautuu työnantajaansa ja työkavereihinsa arvostavasti ja saa joustavalla asenteellaan asiat rullaamaan.
– Suuri organisaatiokansalaisuuden määrä on suoraan yhteydessä hyvään tuottavuuteen, joten sitä kohti kannattaa pyrkiä, Aro kiteyttää.
Työyhteisö ei ole perhe
Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen löytää huonon työpaikkakäytöksen takaa trendin, jossa ihmissuhteet, kaverimeininki ja töissä pitää olla kivaa -hype ovat vallanneet tilaa neutraaleilta ammatillisilta rooleilta.
– Kun kovasti kaveerataan, pelätään toisten suututtamista ja ristiriitoja. Ei uskalleta antaa palautetta, eikä keskustella kriittisesti. Pidän vaarallisina rekrytointi-ilmoituksia, joissa haetaan hyviä tyyppejä mukavaan, perhehenkiseen tiimiin.
Järvinen näkee konsulttina päivittäin, minkälaisiin käytöshäiriöihin työpaikan ymmärtäminen perheen kaltaisena yhteisönä voi johtaa.
– Monet kuvittelevat, että yksityiselämän murheet antavat oikeuden näyttää huonotuulisuutta työpaikalla. Työpaikka ymmärretään ympäristönä, jossa voi toteuttaa omia emotionaalisia tarpeitaan, vaikka siellä pitäisi keskittyä töihin, ja antaa myös kollegoille työrauha.
Järvisen mukaan epäammatillinen käytös näkyy organisaatioissa muun muassa ongelmien henkilöimisenä, käytäväjuoruamisena ja sen pohdintana, onko joku narsisti vai muuten vain kamala tyyppi.
Kaveruus on heikko perusta
Järvinen korostaa, ettei vahvaa työyhteisöä rakenneta kaveruuden varaan vaan perustaksi on otettava asiallinen työroolitus.
– Kun ymmärrämme olevamme töissä ja ammattirooleissa, keskustelemme työpaikalla työasioista, ja käsittelemme erilaisia näkemyksiämme neutraalisti. Emme pelkää kritiikkiä, vaan argumentoimme rakentavasti.
Entä minkä neuvon Järvinen antaa työpaikalla ilmenevästä huonosta käytöksestä huolestuneelle asiakkaalleen?
– Muutos lähtee johdosta. Esimiesten on näytettävä esimerkkiä ammatillisesta käyttäytymisestä. Heidän tehtävänsä on korostaa, ettei meidän tarvitse olla parhaita kavereita, mutta meidän on suhtauduttava toisiimme ystävällisesti, asiallisesti ja kohteliaasti.
****
Pistäkää pystyyn työpaja
Kanadalainen tutkija Michael Leiter havaitsi, että kollegoiden hyvä käytös suojasi sairaalatyöntekijöitä väsymiseltä ja uupumiselta. Esimerkiksi jos työkaverukset ovat lähdössä lounaalle, hyvää käytöstä on kysyä kaikilta läsnäolevilta, haluavatko he liittyä joukkoon.
Työpsykologi Antti Aro suosittelee työkäytöksen parantamiseksi Leiterin CREW-mallia (Civility, Respect and Engagement in the Workplace). Kun hyvän työkäytöksen ja toisten ihmisten kunnioittamisen eteen ponnistellaan määrätietoisesti, työhalu nousee ja jaksamisongelmat vähenevät. CREW-ohjelmassa esimiehet ja työntekijät kokoontuvat työpajoihin, joissa he asettavat tavoitteita, tunnistavat sudenkuoppia ja luovat yhteiset pelisäännöt.
Lähde: Facta, huhtikuu 2018
Antti Aron kirja Työilmapiiri kuntoon ilmestyi tammikuussa, ja Pekka Järvisen Ammatillinen käyttäytyminen – tie onnistumiseen tulee myyntiin elokuussa. Molempien kustantaja on Alma Talent.
Teksti: Paula Launonen
Kuvat: Terveystalo (Antti Aro), Organisaatiokonsultointi Praxis (Pekka Järvinen)