Lasikatot murskaksi käytäntöjä muuttamalla

Hanken Svenska handelshögskolanin professorin Janne Tienarin mukaan työelämän tasa-arvoa ei ole vielä saavutettu, mutta asioihin voidaan vaikuttaa käytäntöjä ja perusolettamuksia muuttamalla.

Tienari aloittaa murskaamalla yleisimpiä myyttejä, joita naisten uralla etenemiseen liitetään:

- Myytti yksi on, että pätevin valitaan aina. Väärin - yksiselitteistä pätevyyden mittaristoa ei ole olemassa. Usein päteväksi määritellään henkilö, joka sulautuu joukkoon. Ihmisillä on tapana rekrytoida itsensä kaltaisia ihmisiä, Tienari kertoo.

Toisen myytin mukaan kaikki on itsestä kiinni. Tätäkään Tienari ei allekirjoita. Hänen mukaansa oikeat henkilöt oikeassa paikassa ovat ratkaisevia.

- Tärkein asia uralla etenemisessä on ollut joku toinen ihminen, sanovat pidempään uraa tehneet, kun heiltä kysytään asiasta. Usein avainhenkilö on ollut mies, koska miehiä on enemmän johtajina.

Kolmannen myytin mukaan naiset ja miehet ovat johtajina erilaisia sukupuolensa vuoksi.

- Tämä on keskustelu, joka ei johda mihinkään. Sukupuolia ei voi käsitellä kategorioina, koska naiset ovat keskenään erilaisia, samoin kuin miehet.

Pitäisikö yksilöiden vai käytäntöjen muuttua?

Tienarin mukaan sukupuolten eroja ja samankaltaisuuksia ei pitäisi tarkastella muuttujana. Sen sijaan kannattaisi huomioida tekemisen tavat, jotta muutoksia voisi ylipäätään tapahtua.

- Hierarkiat syntyvät tekemisen kautta. Organisaation käytäntöjä ja rutiineja muuttamalla voidaan vaikuttaa yhteiseen tekemiseen. Esimerkiksi rekrytointitilanteessa tai kiireessä tehdään usein niin kuin on aina tehty, tiedostamatta asiaa sen enempää, sanoo Tienari.

Tietyt ominaisuudet nähdään yhteiskunnassamme stereotyyppisesti: esimerkiksi jämäkkyyttä pidetään miehisenä ominaisuutena, kun taas naisten ajatellaan olevan ihmisläheisempiä ja arvoiltaan pehmeämpiä. Naisille asetetaan näin ollen usein tuplastandardi: samaan aikaan pitäisi olla miehinen, mutta myös naisellinen.

- Ongelma on siinä, että miehisinä pidetyt ominaisuudet arvotetaan systemaattisesti feminiinisiä korkeammalle. Naisilla oletetaan myös olevan miehiä enemmän työn ulkopuolisia velvollisuuksia esimerkiksi kodin hoitamisessa. Tämä näyttäytyy usein myös organisaatioiden arjessa, kuvailee Tienari.

Hänen mukaan yleistyksiä pitäisi välttää, mutta ne elävät vahvoina, koska niihin on helppo uskoa. Myös naiset voivat syyllistyä yleistyksiin ja luoda stereotypioita.

- Asiasta tekee hankalan se, että jollain on aina jotain menetettävää. Muutos vaatii rohkeutta, mutta käytäntöjen muuttaminen ja tasa-arvon rakentaminen on naisten ja miesten yhteinen asia.

Kansainvälinen bisnesnainen miesvaltaisella alalla

“On ihmisiä, jotka tekevät mitä osaavat ja ihmisiä, jotka tekevät mitä haluavat,” opetti Sari Kola-Nyströmin isä hänelle aikoinaan. Tuota ohjetta hän on aina pyrkinyt noudattamaan niin urallaan kuin yksityiselämässäänkin. Rohkeudesta, varmuudesta ja halusta on syntynyt ura, joka on vienyt hänet Brasilian, Afrikan ja Lähi-idän kautta Amerikkaan ja sieltä Suomeen. Erilaisissa myynnin johtotehtävissä toiminut Kola-Nyström on joutunut luovimaan myös erilaisissa työkulttuureissa.

- Toisenlaisessa kulttuurissa oleminen on monella tavalla avartavaa ja muuttaa maailmankuvaa. Kulttuurierot voivat myös asettaa haasteita työlle. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa näytetään tunteita paljon avoimemmin kuin vaikkapa Lähi-idässä tai Suomessa. Omaa toimintatapaa joutuu muokkaamaan kunkin kulttuurin mukaan, hän kertoo.

Kola-Nyström on tehnyt työuraansa teollisuusalalla, jossa alaisina ja yhteistyökumppaneina on aina ollut enemmän miehiä kuin naisia. Miesten kanssa työskentely tuli tutuksi jo opiskeluaikana, kun opiskelukavereista yli 80 % oli miehiä. Kola-Nyström ei ole joutunut kohtaamaan ennakkoluuloja sukupuolensa takia.  

- Oma kokemukseni on, että ainakin asiakkaat suhtautuvat positiivisesti niin kauan kuin osaat asiasi ja jäät mieleen.

Ammatillisesti pelottavin kokemus Kola-Nyströmille on ollut muutto Suomeen usean ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen.

- Se oli hyppy tyhjän päälle. Irtisanouduin edellisestä työpaikastani, eikä uutta työtä vielä siinä vaiheessa ollut näköpiirissä. Se oli kova kolaus myös ammatilliselle identiteetille, niin vahvasti työminä kuitenkin hallitsee ihmisen persoonaa.

Työn ja yksityiselämän yhteys

Kuten monilla muillakin, myös Kola-Nyströmillä on ollut haasteita työn ja perheen yhteensovittamisessa. Aviomiehen kanssa on tehty välillä hyvinkin tarkkoja suunnitelmia, miten molempien työn edellyttämät matkapäivät on saatu sopimaan yhteiseen kuvioon. Molemmat ovat myös vuorollaan olleet kotona hoitamassa perhettä ja ulkopuolistakin apua on hankittu tarvittaessa. Esimerkiksi silloin, kun Kola-Nyström viimeisteli väitöskirjaansa Brasilian vuosien aikana.

Kiireisen työelämän haasteista huolimatta Kola-Nyström teki jo kauan sitten päätöksen, että haluaa tehdä elämässään muutakin kuin töitä. Edes johtajuus ei ole hänen mielestään pelkkää työntekoa tai tasapainoilua perheen ja työnteon välillä.

- Oma hyvinvointi on tärkeää. Työn vastapainoksi on myös vapaa-ajalla tehtävä sellaisia asioita, joita todella haluaa, hän sanoo.

Yksityiselämässä tavoitteita on tarjonnut esimerkiksi Ironman-kilpailu, jonka hän ensimmäisestä kerrasta sisuuntuneena veti läpi vielä toisen kerran. Tällä hetkellä vastapainoa työlle tuo painonnosto, jonka kautta on syntynyt myös työstä täysin poikkeavia, mutta vähintään yhtä merkityksellisiä, sidosryhmiä.

Motivaatio lähtee sinusta itsestäsi

Kola-Nyströmin omaa suhtautumista työhön kuvaa parhaiten se, että hänen mielestään mikään työ ei ole liian vähäpätöinen ja aina kannattaa tehdä parhaansa, vaikka ei onnistuisikaan.

- Meillä Suomessa epäonnistumisen hyväksyminen on vaikeampaa kuin monissa muissa maissa. Sekin on asia, johon voi omalla tekemisellään vaikuttaa. Minulla on paljon asioita, joita en vielä osaa, mutta olen sitoutunut yrittämään. Oma mottoni on: jos et koskaan epäonnistu, et ole yrittänyt tarpeeksi, Kola-Nyström sanoo.

Alaistensa motivoinnissa hän painottaa osallistamisen merkitystä. Alaisen kanssa asetetaan yhdessä hänelle sopivat tavoitteet. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus suunnitella omaa työtään.

- Kaikki lähtee henkilöstä itsestään. On ollut hienoa huomata, kuinka ihmisistä sukeutuu huippusuorittajia, kun motivaatio on kohdallaan.

Hyvän uran rakennuspalikat

Työuraa voi ja kannattaa itse kunkin suunnitella. Kokemuksesta kumpuaa muutamia vinkkejä, joita Kola-Nyström on itse toteuttanut urallaan.

Ole avoin muutokselle.
- Koskaan ei voi tietää, mitä muutos tuo tullessaan ja mihin suuntaan se sinua vie.

Kokeile ja koe.
- Afrikan aika opetti, että kaikesta selviää.

Tee yhdessä.
- Tiimihenki on tärkeää niin työssä kuin perheessä. Suunnitelkaa asioita ja viettäkää aikaa yhdessä. Mieti, miten voisit suunnitella oman työsi niin, että se linkittyy muiden tekemisiin.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
- Suunnittelemalla etukäteen pärjää monessa kiperässä tilanteessa.

Jokainen valinta vie eteenpäin.
- Valintojen tekeminen voi olla myös pelottavaa. Mieti, mitä työ merkitsee sinulle ja mitä asioita tarvitset itsesi näköistä työelämää varten.

---

TRAL järjesti marraskuussa jäsentilaisuuden, jossa pohdittiin lasikattoja, työelämän tasa-arvoa ja johtajuutta. Aihetta käsiteltiin myös vuoden ensimmäisessä Tradenomi-lehdessä.

Teksti: Mari Lohisalo