Tietotyöläisten viikkotyöaika on yli 43 tuntia

26.11.2014

Tietotyöläisten viikkotyöaika on yli 43 tuntia

Työn läikkyminen vapaa-ajalle pidentää korkeasti koulutettujen työhön käyttämää aikaa usealla tunnilla viikossa, osoittaa Akavan ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimus. Jo 15 prosenttia työstä tehdään toimistotyöaikojen ulkopuolella. Yleisintä on työpäivän jatkaminen ilta-aikaan.

Kun kaikki työhön käytetty aika lasketaan yhteen, tutkimukseen vastanneiden keskimääräinen viikkotyöaika oli yli 43 tuntia. Lähes 70 prosenttia vastaajista teki työtä iltaisin, mikä pidensi keskimääräistä viikkotyöaikaa kolmella tunnilla ja 40 minuutilla. Kolmannes vastaajista teki töitä viikonloppuisin, mikä pidensi keskimääräistä työviikkoa lähes 1,5 tunnilla.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat sen, että asiantuntijoiden työajat ja työn tekemisen paikka ovat hajautuneet. Akavan mielestä työaikalakia tuleekin uudistaa.
 
– Asiantuntijoiden työajat ja työn tekemisen paikka ovat hajautuneet selvästi, joten kahdeksasta neljään -kulttuuriin tehty työaikalaki on aikansa elänyt. Työaikalain toimivuus on selvitettävä ja työaikalaki uudistettava tämän päivän työelämän tarpeisiin, sanoo Akavan asiantuntija Tarja Arkio.

Työn hajautuessa työn ja muun elämän väliset rajat hämärtyvät, ja tämä vaikeuttaa työstä palautumista. Yli 10 tuntia viikossa toimistoaikojen ulkopuolista työtä tekevät ilmoittivat palautuvansa heikommin kuin ne, jotka ilmoittivat tekevänsä vähän tai ei ollenkaan työtä toimistotyöaikojen ulkopuolella. Lähes puolet yli 10 tuntia toimistotyöajan ulkopuolista työaikaa tekevistä palautui työstään heikosti.
 
– Palautuminen on välttämätöntä, jotta työntekijä jaksaa työssä ja pysyy työkykyisenä koko työuran ajan. Asiantuntijan tärkein työväline eli aivot tarvitsevat lepoa toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijä palautuu työstään katsomatta siihen, missä ja milloin työ tehdään, Arkio korostaa.  
 
Vaikka valtaosa tutkimukseen osallistuneista koki itse olevansa vastuussa työaikojen säätelystä, verrattain harva piti hyvinä mahdollisuuksiaan oman työajan kontrolliin.
 
– Suurin epäsuhta on niillä, joiden työ läikkyy eniten toimistotyöaikojen ulkopuolelle. He ovat tulosten mukaan selkeimmin vastuussa oman työajan säätelystä, mutta heillä on muita useammin heikot mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin ja priorisoida omia työtehtäviään kuin muilla. Näiltä työpaikoilta puuttuu selkeät pelisäännöt, korostaa tutkijatohtori Niina Nurmi Aalto-yliopistosta.

Työajat voidaan pitää kurissa selkeillä työaikakäytännöillä. Työn läikkymistä vapaa-aikaan voidaan hillitä sopimalla työpaikalla hajautuvaa työtä koskevista työaikakäytännöistä ja työajan seurannasta. Samalla huolehditaan työntekijöiden riittävistä mahdollisuuksista palautua työstä. Yhteiset pelisäännöt ovat konkreettinen keino lisätä työtyytyväisyyttä.
 
Tutkimus on osa Aalto-yliopiston Global Time -tutkimushanketta, jonka päärahoittaja on TEKES. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tietotyöntekijöiden todelliset työajat, organisaatioiden työaikoihin liittyviä toimintatapoja, hajautuneen työn määrää sekä näiden vaikutus yksilöiden hyvinvointiin, innovatiivisuuteen ja näitä sääteleviin tekijöihin.

Tutkimukseen osallistui kuusi Akavan jäsenjärjestöä: Tekniikan akateemiset, Insinööriliitto, Ekonomiliitto, Tradenomiliitto, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Kyselyyn vastasi 1 677 liittojen jäsentä.

 
Lue Akavalainen-verkkolehden artikkeli tutkimuksen tuloksista osoitteessa www.akava.fi/tyoajan_muutokset