TRAL-blogi: Kilpailukieltosopimusten perusteeton käyttö saatava kuriin

17.4.2018

Selvitystyön on tarkoitus valmistua toukokuussa. Sillä pyritään saamaan tietoa salassapitosopimuksia ja kilpailukieltosopimuksia koskevasta oikeustilasta ja sen kehittämistarpeista. Ministeri Jari Lindströmin mukaan perusteellisen selvityksen tekeminen on aiheellista jo senkin takia, että joillakin asiantuntija-aloilla kilpailukielto- ja salassapitosopimukset vaikuttaisivat pikemmin olevan pääsääntö kuin poikkeus uutta työsopimusta allekirjoittaessa. Tämä on Lindströmin mukaan herättänyt epäilyksen, käytetäänkö näitä sopimuksia muihin kuin lakien alkuperäisiin tarkoituksiin.

Tällä hetkellä voimassa olevan työsopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehdä kilpailukieltosopimus. Tällainen sopimus rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus kilpailevan työnantajan kanssa työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä. Kilpailukieltosopimus rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Olemme TRALissa ottaneet ilolla vastaan selvitystyön, sillä meille työsuhdelakimiehille tulee päivittäin kyselyitä kilpailukieltoehdoista. Kilpailukieltojen käyttö on viime vuosina karannut täysin käsistä, eikä työsopimuslakiin kirjatulla erityisen painavan syyn edellytyksellä tunnu olevan enää mitään arvoa. Kilpailukieltoehdot sisältyvät useissa yrityksissä työsopimusten vakiopohjiin riippumatta siitä, millaiseen tehtävään uusi työntekijä on tulossa. Erityisen ongelmallisen tilanteesta tekee se, että kilpailukielto rajoittaa työntekijän toimintamahdollisuuksia varsin merkittävästi, mutta perusteetonta kilpailukieltoa ei ole sanktioitu millään tavalla.

Pidämme välttämättömänä, että nykyistä kilpailukieltosopimuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan. Tästä syystä olemme luoneet oman kilpailukieltomallimme keskusteluun jäsentemme kokemien ongelmien ja tarpeiden pohjalta. Mallin luomisessa on hyödynnetty myös vuotuisen jäsentutkimuksemme tuloksia sekä Akavan tekemää selvitystä kilpailukieltoihin liittyen.

Akava viime vuonna tekemän selvityksen mukaan peräti 40 % akavalaisista katsoi, että kilpailukieltosopimus on vähentänyt halua vaihtaa työpaikkaa. Salassapitoehdon tai -sopimuksen osalta vain noin joka kymmenes on katsonut sen vähentäneen halua vaihtaa työpaikkaa. Koosteen Akavan tutkimuksesta löydät täältä.

Kilpailukieltomallimme lähtökohtana on työvoiman liikkuvuuden helpottaminen sekä se, että kilpailukieltojen käyttämisen on oltava aina selkeästi perusteltua. Ja vaikka kilpailukiellon käyttäminen olisikin perusteltua, se ei saisi vaikeuttaa kohtuuttomasti uudelleen työllistymistä. Mallimme tavoitteena on estää perusteettomien kilpailukieltojen syntyminen sekä lyhentää kilpailukieltoaikaa työmarkkinoiden joustavoittamiseksi. Malliimme voi tutustua täällä.

Avaamme kilpailukielto- ja salassapitosopimuksiin liittyvää problematiikkaa kevätkaudella niin asiantuntijablogeissamme kuin kesäkuussa ilmestyvässä Tradenomi-lehdessä!

Teksti ja lisätiedot:

Niina Vettensola

Director of Legal Affairs

020 155 8801

lakiasiat@tradenomi.fi