TRAL-blogi: Parempaa korkeakoulutusta visioimassa/TRAL blog: A vision for better higher education

Scroll down for an english version

Visiota on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen ja eri sidosryhmien tiiviissä yhteistyössä. Visiota pohtineeseen verkkoaivoriiheen on jätetty tuhansia vastauksia. Valmista on tarkoitus tulla niinkin pian kuin syyskuussa 2017.

Useat tahot, TRAL mukaan lukien ovat jo pitkään vaatineet tulevaisuuden visiota korkeakoulutukselle. Viimeisten vuosien rahoitusleikkaukset ovat kohdelleen kaltoin erityisesti ammattikorkeakouluja, ja visiolta toivotaankin ammattikorkeakoulukentällä uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Antaako valmisteilla oleva visio sitten katetta toiveille paremmasta tulevaisuudesta?

Jos visiotyöltä on odottanut lupausta rahoituksen reippaasta lisääntymisestä, niin visiotyöpajojen ja verkkoaivoriihen perusteella joutuu kyllä pettymään. Lupausta merkittävistä lisäpanostuksista korkeakoulutukselle saa materiaaleista etsiä kissojen ja koirien kanssa - ja silti se jää löytämättä. Talouden pitkään jatkunut taantuma, odotukset hitaasta kasvusta tulevaisuudessa ja vääjäämättä lisääntyvät terveysmenot väestön ikääntymisen myötä vaikuttavat siihen, että korkeakoulut joutuvat jatkossakin taistelemaan oman rahoituksensa puolesta. Toivottavasti ammattikorkeakoulut onnistuvat varainkeruussa ja jatkossa myös lahjoitusten kautta kertyvä pääoma tuo aidosti lisää rahaa koulutuksen kehittämiseen. Muutoin visio on tiivistymässä kahden kokonaisuuden ympärille: 1) enemmän osaajia ja uudenlaista osaamista sekä 2) yhteistyön kulttuurilla edelläkävijyyttä.

Tavoitteena on korkeakouluttaa puolet ikäluokista. Suomi elää nyt ja tulevaisuudessa osaamisesta. Suomessa on varmasti tarvetta lisätä korkeakoulutettujen määrää joillain aloilla. Samalla on kuitenkin äärettömän tärkeää huomioida, että jo nyt meillä on aloja, joille koulutetaan jatkuvasti työmarkkinoiden kysyntään nähden liikaa ihmisiä. Esimerkiksi tradenomien koulutusmääriä pitäisi lisäämisen sijaan mieluummin vähentää. TRAL:n omien jäsentutkimusten lisäksi mm. opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä julkaistussa ehdotuksessa laadullisen työllistymisen sisällyttämiseksi korkeakoulujen rahoitusmalleihin kiinnitetään huomiota tradenomien muita korkeakoulutettuja heikompaan laadulliseen työllistymiseen.  

Sinänsä tärkeän korkeakoulutettujen määrän sijaan on keskityttävä opintojen aikana syntyvään osaamiseen. Visiossa ollaan painottamassa mm. osaamisen laaja-alaisuutta, innovatiivisuutta ja luovuutta. Näiden painotusten kanssa on mahdotonta olla eri mieltä, mutta kansainvälistyvässä maailmassa ei voi olla korostamatta vieraiden kielten osaamisen tärkeyttä. Laadukas kielten opetus on toki koko koulutusjärjestelmän vastuulla, mutta korkeakoulujen rooli kielten opetuksessa on niin merkittävä, että se ansaitsisi tulla erikseen mainituksi myös visiossa. Liikaa ei voi korostaa myöskään liiketoimintaosaamisen tärkeyttä myös muissa kuin kaupallisten alojen tutkinnoissa.

Yhteistyön kulttuurilla edelläkävijyyttä –tavoitekokonaisuus sisältää paljon asiaa yhteistyöstä, kansainvälistymisestä sekä laadusta. Korkeakoulujen profiloitumisen vahvistaminen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ovat visiolta toivottavia asioita. On hienoa, että visiossa hahmoteltava yhteistyön lisääminen kattaa korkeakoulujen välisen yhteistyön ohella myös korkeakoulujen ja niiden tuottamaa tietoa hyödyntävien tahojen välisen yhteistyön.

Yksi asia visiossa kuitenkin huolettaa. Sanat ”ammattikorkeakoulu”, ”yliopisto” ja ”duaalimalli” puuttuvat visiosta kokonaan. Korkeakoulutuksen tulevaisuuden visioiminen kokonaisuutena on hyvä asia, mutta molempia sektoreita tarvitaan myös jatkossa ja tämä on huomioitava myös visiossa.

---

TRAL blog: A vision for better higher education

Work is under way to formulate a vision for higher education and research in Finland up to 2030.

The vision has been prepared in close cooperation between the Ministry of Education and Culture, higher education institutions and various stakeholders. The online brainstorming platform has collected thousands of responses. The vision document is expected to be finalised by the end of September 2017.

For some time now, stakeholders such as TRAL have been calling for a new vision for higher education in Finland. In recent years, higher education institutions – especially universities of applied sciences – have been hit by funding cuts, and the UAS sector is hoping for a more positive future outlook. But does the new vision offer any promises of a better future?

Anyone expecting generous increases in funding will be sorely disappointed, if the vision workshops and the online brainstorming sessions are anything to go by. Promises of significant investments in the higher education sector are nowhere to be seen. The long-running economic downturn, low growth expectations and the unavoidable increase in health expenditure caused by an ageing population mean that HEIs will continue to have to fight to secure their own funding. It is hoped that UAS institutions will be able to raise funds successfully and secure additional funds from other channels, including donations, in order to ensure that money is available for the development of education. The vision appears to focus around two core approaches: 1) increasing the number of experts and delivering new competences, and 2) the leveraging of a culture of collaboration to ensure leading expertise.

The aim is that half of each age group should complete university education. Finland survives and thrives on expertise and will continue to do so. Although some sectors certainly need more graduates, it is vitally important to recognise that there are others which are already struggling to provide employment for all graduates. For example, student intake in business programmes should be cut, not increased. In addition to member surveys conducted by TRAL, other sources, such as the Ministry of Education and Culture proposal on the inclusion of qualitative employment outcomes in the HEI funding models, also highlight the lower quality of employment outcomes among business graduates compared to other fields. 

Although the number of university graduates is an important indicator, more attention should be paid to the competences produced by degree programmes. The vision is expected to put the focus on broad-based, innovative and creative competences. The importance of these qualities cannot be argued, but on the other hand, in a globalising world the role of language skills cannot be overemphasised. Although high-quality language education is everyone’s responsibility across the whole education system, higher education institutions play such a crucial role that it would deserve a separate mention in the vision. Likewise, it is impossible to exaggerate the importance of business competences for all graduates and not just those of business programmes.

A set of objectives focusing on a culture of collaboration that produces leading expertise necessarily contains comprehensive views on cooperation, internationalisation and quality. The strengthening of institutions’ higher education profiles and increased cooperation between different actors would be welcomed. It is great that the proposed increased cooperation covers collaboration between HEIs as well as cooperation between institutions and the organisations and sectors that use the knowledge produced by HEIs.

However, one aspect of the vision gives cause for concern: the fact that there is no explicit mention of universities of applied sciences, universities or the dual model. Although having a vision for the higher education sector as a whole is commendable, the vision should recognise the continued importance of the two higher education branches.

Author/further information:

Mikko Vieltojärvi

Advisor, education and labour market policy, economic policy

Teksti ja lisätiedot: