TRAL-blogi: Työelämä tarvitsee enemmän keskustelua mielenterveysongelmista

25.4.2019

Outo, hullu, sekopää, skitso. Mielenterveysongelmista kärsivistä käytetään leimaavia nimityksiä vastuuttomasti miettimättä sen kummemmin, millaista mielikuvaa asiasta luodaan muille. Samaan aikaan on uutisoitu mielenterveyden häiriöiden lisääntyneen merkittävästi. Luvut ovat kaikilla mittareilla hälyttäviä.

Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut 27 prosenttia. Masennus on myös suurin yksittäinen syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ei siis ole mitenkään epätavanomaista, että myös työyhteisöissä on useampi eriasteisesta henkisestä pahoinvoinnista tai mielenterveyshäiriöstä kärsivä ihminen.

Vaikka tietoisuutta asiasta on lisätty, valitettavasti edelleen moni uskoo mielenterveyshäiriön paljastumisen johtavan oman aseman, arvostuksen tai jopa työpaikan menettämiseen. Mielenterveyden keskusliiton työolobarometrin mukaan väestöstä lähes viidennes jopa pelkää mielenterveysongelmia kokeneita ihmisiä. Näiden tulosten valossa ei liene yllätys, että oman työkyvyn laskua peitellään, jolloin kynnys hakea apua on korkealla.
 
Työntekijän mielenterveysongelmat heijastuvat koko työyhteisöön ja siksi on tärkeää yhdessä huolehtia ajoissa toimista, joilla voidaan auttaa ja ennenkaikkea ehkäistä ongelmien syntyä. Miten voisimme purkaa työelämässä  mielenterveysongelmista kärsiviin kohdistuneita ennakkoluuloja?
 
Ensisijaisen tärkeää on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, ettei mielenterveyden heikkeneminen ole oma valinta. Sen voi kohdata kuka tahansa asemasta riippumatta. Vaikka työkyky olisi tilapäisesti alentunut, se ei tarkoita sitä,  että henkilö olisi täysin työkyvytön. Olennaista on huomioida yksilön tilanne ja tarvittaessa sopeuttaa työtehtäviä jaksamiseen sekä terveydentilaan sopivalle tasolle. Myös kollegoja ja etenkin esimiehiä on mahdollista valmentaa kohtaamaan haastavassa elämäntilanteessa oleva työkaveri.

Lopulta kyse on ihmisen kohtaamisesta, positiivisesta vuorovaikutuksesta ja ennakkoluulojen purkamisesta. Näiden avulla voidaan muokata työyhteisön toimintaohjeita, kirjoittamattomia sääntöjä ja muita toimintoja psyykkistä hyvinvointia tukevaksi.

Ketä tahansa meistä voi kohdata kuormittava elämäntilanne tai tragedia. Muiden tuomitsemisen sijaan on etsittävä yhdessä toimivia käytäntöjä, jotka ennaltaehkäisevät loppuun palamista ja tukevat inhimillisiä kohtaamisia työpaikoilla.

Kirjoitus on julkaistu Demokraatissa 25.4.2019. TRALin tavoitteita työhyvinvoinnin edistämiseksi löydät täältä.


Teksti ja lisätiedot: