Tulevaisuudessa kaikki koodaavat

Koodikoulu sai alkunsa Reaktorissa työskentelevät Juha Paanasen ideasta. Hän opetti aluksi 4-vuotiaalle tyttärelleen tietokoneen käyttöä ja koodausta, ja piti samalla aiheesta blogia. Myös Paanasen työkaverit innostuivat asiasta ja toivat omia lapsiaan hänen opetettavakseen. Varsin pian menestyksekkäitä oppitunteja alettiin pitää avoimesti. Ensimmäinen Koodikoulu järjestettiin tammikuussa 2014. Tänä päivänä Koodikouluja ovat toteuttaneet jo lukuisat IT-alan yritykset, kirjastot ja kerhot.

“Haluamme myös liitossa olla tukemassa tulevaisuuden osaamista. Kaikilla aloilla puhutaan digitalisoitumisesta ja sen lisääntymisestä tulevaisuudessa, joten jo asian ymmärtäminen on tärkeää, vaikkei osaisikaan itse koodata. Halusimme tarjota jäsenillemme mahdollisuuden tehdä perheenä jotain, joka liittyy oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen”, sanoo TRAL:n asiamies Maija Lindeman. “TRAL arvostaa Koodikoulun hienoa työtä ja haluamme olla mukana edistämässä tätä tärkeää asiaa,” hän jatkaa.

TRAL:n Koodikoulu toteutettiin kokonaan omin voimin, eikä ohjaajiakaan tarvinnut kaukaa etsiä: it-tradenomeilla on tarvittava osaaminen Koodikoulun ohjaajana toimimiseen. Näin pienillä järjestelyillä saatiin aikaiseksi mukava jäsentapahtuma. Hyvien kokemusten ja palautteiden myötä konseptia on tarkoitus laajentaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. “Jäsenkunnassamme on mahtava määrä osaamista, jota voimme Koodikoulun toteuttamisessa hyödyntää. “Jäsen opettaa jäsentä” -ajattelu mahdollistaa hienosti oman osaamispääoman jakamisen ja antaa myös opettajalle hyviä kokemuksia ohjaajana toimimisesta”, Lindeman kertoo.

Miksi koodaamista kannattaa opetella?

Ohjelmointi tulee tänä vuonna osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Tämän hetken suunnitelman mukaan ohjelmointi tulee olemaan osa matematiikan tuntijakoa, mutta tavoite on tuoda se osaksi myös muita oppiaineita. Ohjelmoinnin opiskelussa on etenkin alaluokilla kyse enemmänkin ohjelmointiajattelun oppimisesta. Uudistuksen myötä moni vanhempi on uuden edessä: omat tiedot ja taidot kannattaa päivittää, jotta ymmärtäisi, mitä jälkikasvu kohta koulussa opiskelee.

Ohjelmoinnin ymmärtäminen auttaa kaikenikäisiä hahmottamaan paremmin tieto- ja viestintätekniikkaa, mikä on yhä enemmän mukana ihmisten työssä ja arjessa. Monien asiantuntijoiden mukaan digitaidot korostuvat tulevaisuuden osaamistarpeissa.

“Koodaamisen opiskeluun on monta syytä. Työelämässä pienillä koodinpätkillä voi helpottaa omaa tekemistään esimerkiksi automatimatisoimalla taulukkolaskentaa tai muuta paljon toistoa vaativaa ja yksitoikkoista rutiinityötä. Lapsille koodaamista kannattaa opettaa, koska se kannustaa heitä luomaan itse asioita sen sijaan, että he kuluttaisivat passiivisesti eri medioita. Lapset saavat usein aikaan ihmeellisiä ja hienoja asioita, kunhan heille vain antaa käyttöön oikeat työkalut”, sanoo TRAL:n Koodikoulun vetäjänä toiminut Teemu Tiilikainen. “Klassisesta kysymyksestä "tarvitseeko kaikkien osata koodata" ei kannata välittää: koodaaminen muuttuu entistä helpommaksi, kun koneet alkavat ymmärtää entistä abstraktimpia käsitteitä. Tulevaisuudessa koodaamisesta tulee niin helppoa, että sen voi rinnastaa esimerkiksi kirjoitustaitoon”, hän jatkaa.

Kokemuksia Koodikoulusta

Koodikoulun kaksi tuntia kului lauantaina TRAL:n toimistolla nopeasti. Ohjaajan mukaan parasta opettamisessa oli nähdä innostuneiden opetettavien soveltavan oppimiaan asioita. Aikuiset pitivät siitä, että saivat yhdessä lapsen kanssa oppia uutta ja lisätä omaa ymmärrystään koodaamisesta. Myös toiveita jatkokursseista esitettiin. Lapset tekivät hienoja kuvioita ja esittelevät niitä ylpeinä. Koodikärpänen taisi puraista osallistujia, lähtiessä useammastakin suusta kuului: “Saako huomennakin koodata?”

 

#kaikkikoodaa

Haluaisitko sinä Koodikoulun omalle paikkakunnallesi? Tai haluaisitko osallistua vain aikuisille suunnattuun Koodikouluun? Ota yhteyttä Maija Lindemaniin ja kysy lisää: maija.lindeman@tral.fi.

 

Teksti: Mari Lohisalo