Työpaikkailmoittelu siirtyy LinkedIniin

15.12.2015

Kuvassa kouluttaja Tom Laine

Nykyisellä kasvuvauhdilla esimerkiksi LinkedIn uhkaa kohta jo suosituimpien, valtakunnallisten rekrytointisivustojen asemaa.

- LinkedInissä on päivittäin auki noin 1 500 työpaikkaa, kun Monsterissa tai Oikotiellä on noin 2 500 tai hieman yli, some-vaikuttaja ja -kouluttaja Tom Laine kertoo.

Kehitys on osa trendiä, jossa entistä suurempi osa työpaikoista jaetaan muiden kuin lehti- tai verkkoilmoitusten kautta. Arviolta noin 80 prosenttia töistä on jo niin sanottuja piilotyöpaikkoja.

Muutoksen takia sekä yritysten että työnhakijoiden kannattaisi seurata ahkerasti varsinkin LinkedIniä. Ammattirekrytoijista melkein kaikki käyttävät säännöllisesti LinkedIniä. Toiseksi suosituin some-kanava rekrytoinneissa on Facebook ja kolmantena tulee Twitter.

Tom Laineen mukaan LinkedIn-rekrytoinnin uusimpia trendejä ovat suorahakujen yleistyminen sekä Apply with LinkedIn -toiminto. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että klikkaamalla verkossa olevaa Apply with LinkedIn -kuvaketta hakija antaa yritykselle luvan käyttää kaikkia LinkedIn-profiilistaan löytyviä tietoja työhakemuksena tai sen osana.

Näin rekrytoijat löytävät sinut

Tom Laine antoi Työnhakuveturin koulutuksessa konkreettisia vinkkejä, miten saada parempaa näkyvyyttä LinkedInissä ja mitä kannattaa välttää profiilia perustaessaan.

LinkedIn-profiili sopii sekä työnhakijoille että työsuhteessa vakaasti oleville verkostoitumisvälineeksi.

Profiilin perustaa nopeasti: perustiedot on syötetty sisään noin viidessä minuutissa. Profiilia ei kuitenkaan kannata täyttää hutaisten, tai ei tule löydetyksi. Löydettävyys on tärkeää varsinkin työtä etsiville, mutta siitä hyötyvät myös esimerkiksi itsensä työllistäjät, yrittäjät, verkostoitumisintoiset, asiantuntijat ja urapolun muuttamista hautovat.

Paljasta taitosi ja saavutuksesi

Jos haluaa, että esimerkiksi potentiaaliset työntarjoajat löytäisivät oman profiilin, kannattaa Tom Laineen mukaan panostaa erityisesti otsikko- ja tiivistelmäkenttiin (summary). Tyypillisesti otsikossa kerrotaan perustiedot omasta työtilanteesta, kuten "Logistics Manager at VR" tai tarkemmin osaamisesta "CRM Expert at Tieto".

Tiivistelmässä työhistoriaa voi avata paljon laajemmin. Merkkimäärää ei ole rajoitettu, mutta koko elämäntarinaansa rippikoulusta nykypäivään ei ole järkevää käydä läpi.

Tom Laineen mukaan profiilissa kannattaa esimerkiksi kertoa hoitamistaan projekteista, kielitaidostaan, koulutuksestaan ja antaa näytteitä osaamisestaan esimerkiksi liittämällä mukaan julkaisemiaan presentaatioita tai raportteja. Profiilissa voi linkata myös muilla kanavilla kuten Slidesharessa tai Pinterestissä oleviin esitysmateriaaleihin.

Toisto on tärkeää hakukoneiden parametreille. Se nostaa ylemmäs hakutuloksissa.

- Jos sinulla on hyvät SAP-taidot, toista sanaa SAP mahdollisimman paljon tiivistelmässä, mutta luontevasti. Ei ole hyötyä kirjoittaa koko lomaketta täyteen sanaa SAP, sillä ohjelma tunnistaa huijausyritykset, Laine kertoo.

Säästitkö rahaa, öljysitkö alihankintaketjuja?

Rekrytoijat tekevät päätöksiään taitojen, tutkintojen, kielitaidon ja saavutusten perusteella, ja myös persoonallisuus ja asenne painavat korissa paljon, kun satojen hakijoiden joukosta etsitään esiin parhaat kyvyt.

Tom Laine suosittelee kertomaan profiilin tiivistelmässä ohjelmistoista, jotka hallitset, laitteistot, joita osaat käyttää, tai sertifikaateista tai kunniamaininnoista, joita olet saanut.

Konkreettiset saavutukset näyttävät hyvältä: Laineen mukaan kannattaa myös kertoa, jos on onnistunut todistetusti lisäämään yrityksen liikevaihtoa tai säästänyt yritykselle rahaa esimerkiksi parantamalla alihankintajärjestelmää. Se on vakuuttavampaa kuin todeta olevansa "hyvä logistiikkapäällikkö".

LinkedInissä voi lisätä kontakteilleen ns. endorsementeja eli suomeksi sanottuna kehuja. Ohjelma saattaa kysyä, osaako Mikko Mallipoika mielestäsi ohjelmistosuunnittelun ja voit klikata, että osaa.

Rekrytoijille endorsementeillä ei kuitenkaan Laineen mukaan ole mitään merkitystä, koska kuka tahansa voi hankkia niitä itselleen vaikka kuinka paljon ilman, että ne todistavat mitään. Sertifikaatit, tutkinnot, kurssisuoritukset ynnä muut kertovat lahjomattomampaa kieltään.

Jos etsii töitä, se kannattaa kertoa suoraan otsikossa, mielellään englanniksi ja etenkin, jos mielii kansainvälisiin tehtäviin. Englanti on LinkedInin virallinen kieli.

- Tutut fraasit kuten "looking for job" tai "looking for new opportunities" ovat hyviä, Laine sanoo.

Muissa profiiliteksteissä voi Laineen mukaan käyttää myös suomea.

Ei bilekuvaa profiiliin

Facebookissa tunnelmaa keventää mukavasti profiilissa oleva vanhaa koulu-, bile- tai lomakuva, mutta LinkedIniin Tom Laine ei sitä suosittele. Perusasiallinen ja siisti valokuva on Laineen mukaan hyvä - sellainen, jonka voisi laittaa CV:hen.

- Kuva kuitenkin kannattaa aina ehdottomasti ladata. Se on paras todiste, että olet juuri se ihminen, joka väitätkin olevasi.

Hakijan googlaus harmaata aluetta

Usein kerrotaan, että työnantaja ei saisi ennen työhaastattelua etsiä hakukoneista tietoa hakijasta, koska se on laitonta. Tom Laineen mukaan asiassa liikutaan kuitenkin lain harmaalla alueella.

Laineen mukaan hakijan taustoja saa googlata, mutta saatuja tietoja ei saa tallentaa eikä mahdollista hakijan kannalta negatiivista tietoa saa käyttää hyväksi - tai haitaksi - rekrytoinneissa. Jos netistä siis löytyy hurjia pikkujoulukuvia tai känniörvellyksiä opiskeluajoilta, ne eivät saisi vaikuttaa työnhakupäätökseen. Todellisuudessa näin voi tietysti käydä.

- Teidän pitää olettaa, että teitä tullaan googlaamaan. Yli puolet ammattirekrytoijista kertoo tekevänsä näin, Tom Laine sanoo.

Teksti ja kuva: Tuomo Tarvas