Tiivistelmä:
- Akavan ja Arenen mukaan Suomen kestävä talouskasvu vaatii investointeja tutkimukseen ja osaamiseen.
- Ammattikorkeakoulut ovat tärkeä osa Suomen osaamiskenttää ja alueellisen elinvoiman varmistamista.
- Jatkuva oppiminen ja työelämän muutokseen sopeutuminen ovat välttämättömiä osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Suomen kestävä talouskasvu, tuottavuus ja kansainvälinen kilpailukyky edellyttävät panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä osaamiseen. Akava ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene esittävät 2027 eduskuntavaaleihin yhteisenä vetoomuksena vahvempaa panostusta osaamiseen.
Akava ja Arene korostavat, että Suomi nousee vain korkealla osaamisella, sivistysyhteiskunnan vahvistamisella ja uuden tiedon hyödyntämisellä. Ammattikorkeakouluilla on tässä kokonaisuudessa tärkeä merkitys. Ne ovat suurin väylä korkeakoulutukseen, sillä kaksi kolmasosaa korkeakouluopintoja aloittavista opiskelee ammattikorkeakouluissa. Samalla ne takaavat alueellisen elinvoiman, kun kaksi kolmasosaa AMK:sta valmistuneista työskentelee valmistumismaakunnassaan vuoden kuluttua valmistumisestaan.
– Kasvu ja kansakunnan menestys syntyvät ajattelusta ja osaamisesta. Jos emme investoi pitkäjänteisesti korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja työelämän laatuun, Suomen kehitys pysähtyy. Meidän on varmistettava korkeakoulujen perusrahoitus ja luotava työelämä, jossa asiantuntijat voivat hyvin, kehittävät osaamistaan ja jaksavat työurallaan, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Ammattikorkeakoulut ovat ketteriä, pragmaattisia ja tehokkaita yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoita. Ne ovat näyttäneet kykynsä uudistaa suomalaista työelämää ja alueita, mutta niiden menestys myös tulevaisuudessa edellyttää reiluja toimintaedellytyksiä. On aika korjata rahoituksen vääristymät, vahvistaa soveltavaa TKI-toimintaa ja antaa ammattikorkeakouluille täysi mahdollisuus toimia Suomen kasvun kiihdyttäjinä, sanoo Arenen puheenjohtaja Jari Multisilta.
Akavan ja Arenen yhteiset ratkaisut ja tavoitteet vaalikaudelle 2027–2031
- Perusrahoituksen vahvistaminen ja indeksitakuu. Korkeakoulujen riittävä, ennakoitava ja vakaa perusrahoitus on edellytys koulutuksen laadun ja taloudellisen autonomian säilyttämiselle.
- Soveltavan tutkimuksen ja TKI-rahoituksen loikka. Tieteeseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön on osoitettava pitkäjänteistä rahoitusta. Arene ja Akava painottavat matalan kynnyksen TKI-ohjelmia, pk-yritysten kehittämiskumppanuuksia sekä yhteisiä TKI-infrastruktuureja ja testiympäristöjä.
- Korkeakoulutukseen pääsyn sujuvoittaminen. Opiskelupaikkoihin hakeutumista on nopeutettava ja siirtymiä joustavoitettava. Arene ja Akava näkevät avoimen korkeakoulun ja polkuopintojen kehittämisen keskeisenä keinona ohjata opiskelijoita tutkintokoulutukseen.
- Jatkuva oppiminen ja työelämän muutos. Teknologinen kehitys, tekoäly ja vihreä siirtymä edellyttävät osaamisen jatkuvaa päivittämistä läpi työuran. Akava ehdottaa muun muassa osaamisen kehittämisen kustannusten verovähennysoikeutta, ja Arene korostaa työelämän ja ammattikorkeakoulujen kumppanuuksien vahvistamista osaamisen uudistamisessa ja uuden tiedon hyödyntämisessä.
Akava ja Arene korostavat Suomen kasvun syntyvän osaamisesta. Jos perusrahoitus jää jälkeen opiskelijamäärien ja tehtävien kasvaessa, eikä soveltavaan TKI-toimintaan panosteta riittävästi, uhkana on koulutuksen laadun mureneminen ja Suomen jääminen jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Työelämän nopeassa murroksessa ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä asemassa vastaamassa osaajapulaan ja alueiden elinvoimaan.
Akava ja Arene järjestävät seminaarimatkan Alankomaihin 30.9.–2.10.2026, jonka aikana tutustutaan Alankomaiden korkeakoulujärjestelmään ja sen kehittymiseen.
Lisätietoja
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, maria.lofgren@akava.fi, puh. 040 568 2798
Arenen toiminnanjohtaja Anna Välimaa, anna.valimaa@arene.fi, puh. 044 494 5272
AI Liite
Tiivistelmä
Akava ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene esittävät vuoden 2027 eduskuntavaaleihin yhteisen vetoomuksen ammattikorkeakoulutuksen ja osaamisen vahvistamiseksi Suomen talouskasvun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Ammattikorkeakoulut muodostavat keskeisen osan suomalaista koulutuskenttää: kaksi kolmasosaa korkeakouluopinnot aloittavista opiskelee AMK:ssa ja kaksi kolmasosaa valmistuneista työllistyy valmistumismaakuntaansa taaten alueellista elinvoimaa.
Vaalikauden 2027–2031 keskeiset tavoitteet:
- Perusrahoituksen vahvistaminen ja indeksitakuu: Riittävä ja ennakoitava perusrahoitus takaa koulutuksen laadun ja taloudellisen autonomian.
- Soveltavan tutkimuksen ja TKI-rahoituksen loikka: Matalan kynnyksen TKI-ohjelmia, pk-yrityskumppanuuksia ja yhteisiä testiympäristöjä.
- Korkeakoulutukseen pääsyn sujuvoittaminen: Hakuväylien nopeuttaminen kehittämällä avointa korkeakoulua ja polkuopintoja.
- Jatkuva oppiminen: Työuran aikaisen osaamisen kehittäminen muun muassa verovähennysoikeudella ja tiiviimmillä työelämäkumppanuuksilla.
Keskeiset faktat
-
Kaksi kolmasosaa korkeakouluopintonsa aloittavista opiskelee ammattikorkeakouluissa.
kaksi kolmasosaa korkeakouluopintoja aloittavista opiskelee ammattikorkeakouluissa
-
Kaksi kolmasosaa ammattikorkeakouluista valmistuneista työskentelee valmistumismaakunnassaan vuoden kuluttua valmistumisestaan.
kaksi kolmasosaa AMK:sta valmistuneista työskentelee valmistumismaakunnassaan vuoden kuluttua valmistumisestaan
-
Akava ja Arene esittävät vuoden 2027 eduskuntavaaleihin yhteisen vetoomuksen osaamiseen ja ammattikorkeakoulutukseen panostamiseksi.
Akava ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene esittävät 2027 eduskuntavaaleihin yhteisenä vetoomuksena vahvempaa panostusta osaamiseen.
-
Järjestöt vaativat korkeakouluille perusrahoituksen vahvistamista indeksitakuulla laadun ja taloudellisen autonomian säilyttämiseksi.
Perusrahoituksen vahvistaminen ja indeksitakuu. Korkeakoulujen riittävä, ennakoitava ja vakaa perusrahoitus on edellytys koulutuksen laadun ja taloudellisen autonomian säilyttämiselle.
-
Akava ehdottaa osaamisen kehittämisen kustannusten verovähennysoikeutta työuran aikaisen jatkuvan oppimisen tueksi.
Akava ehdottaa muun muassa osaamisen kehittämisen kustannusten verovähennysoikeutta
Usein kysytyt kysymykset
Mikä merkitys ammattikorkeakouluilla on Suomen korkeakoulutuksessa ja alueellisessa elinvoimassa?
Ammattikorkeakoulut muodostavat suurimman väylän korkeakoulutukseen: kaksi kolmasosaa opintonsa aloittavista opiskelee AMK:ssa. Lisäksi kaksi kolmasosaa valmistuneista työskentelee valmistumismaakunnassaan vuoden kuluttua valmistumisestaan, mikä varmistaa alueellista elinvoimaa.
Mitä Akava ja Arene tavoittelevat korkeakoulujen perusrahoitukselle vaalikaudella 2027–2031?
Akava ja Arene vaativat korkeakouluille riittävää, ennakoitavaa ja vakaata perusrahoitusta sekä indeksitakuuta, jotta koulutuksen laatu ja ammattikorkeakoulujen taloudellinen autonomia voidaan turvata.
Miten korkeakoulutukseen pääsyä tulisi järjestöjen mukaan sujuvoittaa?
Korkeakoulutukseen hakeutumista halutaan nopeuttaa ja siirtymiä joustavoittaa kehittämällä avointa korkeakoulua sekä polkuopintoja keskeisenä väylänä tutkintokoulutukseen.
Miten työelämän jatkuvaa oppimista ehdotetaan tuettavan?
Jatkuvan oppimisen tueksi Akava esittää osaamisen kehittämisen kustannusten verovähennysoikeutta, ja Arene korostaa työelämän ja ammattikorkeakoulujen kumppanuuksien vahvistamista.
Keskeiset toimijat
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, jonka puheenjohtajana toimii Maria Löfgren.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, jonka puheenjohtajana toimii Jari Multisilta ja toiminnanjohtajana Anna Välimaa.
Akavan puheenjohtaja.
Arenen puheenjohtaja.
Arenen toiminnanjohtaja.