Haastattelussa SAMOKin puheenjohtaja Julia Väänänen: AMK-opiskelijat rakentavat tulevaisuuden työelämää

Kuka olet ja mitä teet?

Mä olen Julia Väänänen ja mä toimin Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n puheenjohtajana, mikä tarkoittaa, että mä pääsen edustamaan kaikkia Suomen AMK-opiskelijoita.

 

Mitä ja missä sä opiskelet?

Mä opiskelen Tampereen Ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajan tutkinto-ohjelmassa nyt aika monennetta vuotta! 

 

Miksi alunperin hait sairaanhoitajakoulutukseen?

Mulla oli alunperin visio sairaanhoitajan tutkinto-ohjelmasta ja sen jälkeen jatkokouluttautumisesta niin, että mä oisin voinut toimia esimerkiksi ammattikorkeakoulussa opettajana. Kyllä mulle oli jo nuorempana aika selkeetä, että nimenomaan terveysalalle haluun hakee ja sitä myötä sitten sinne päädyin. 

 

Hakisitko uudestaan sairaanhoitajaksi?

Kyllä tässä on urasuunnitelmat muuttunut matkan varrella aika paljon. Samaan aikaan voin todeta, että kyllähän se on tosi mieluinen ala ja antaa toisaalta tosi hyvän pohjan jatkokouluttautumiselle, eli ei kaduta missään tapauksessa alavalinta. En tiiä valitsisinko enää samoin, mutta oon kyllä tyytyväinen siihen valintaan jonka silloin nuorempana tein. 

 

Voitko kertoa meille mikä se duaalimalli on?

No ehdottomasti, tää on yksi mun lempiaiheita! Duaalimallihan siis suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tarkoittaa sitä, että meillä on kaksi erilaista korkeakoulua. Meillä on tiedekorkeakoulu, eli tutummin yliopisto ja sitten meillä on ammattikorkeakoulu, ja duaalimallissa näillä kahdella eri tyyppisellä korkeakoulutuksella on omat erilaiset tehtävänsä. Eli siinä missä tiedekorkeakoulu tuottaa nimenomaan tiedettä, tutkimusta ja tutkijoita, niin ammattikorkeakoulutuksen tehtävä on vastata työelämän tarpeisiin, tehdä aluelähtöistä kehittämistä ja tuoda niitä innovaatioita ja soveltavaa tutkimusta työelämän käyttöön. 

 

Miksi meidän ei kannata kouluttaa kaikkia opiskelijoita yliopistoissa? 

Kyllä mä peilaisin tavallaan näihin olemassaolon syihin. Meillä on erilaiset tehtävät ihan niin kuin suomeksi sanottuna, eli ammattikorkeakoulussa me opiskellaan tosi työelämälähtöisesti ja tosi tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Sen takia mä nään, että kyllä meillä on tosiaan omat paikkamme tässä koulutusjärjestelmässä. 

Samalla voidaan todeta, että ammattikorkeakoulutus on ihan äärimmäisen tehokasta. Me pystytään suurin piirtein karrikoidusti yhdellä kolmasosasta kokonaisrahoitusbudjetista tuottamaan melkein kaksi kolmasosaa valmistuneista, eli ammattikorkeakoulutus on todella tehokasta ja sitä kautta vie myös suomalaista yhteiskuntaa tosi tehokkaasti eteenpäin. 

 

Mitä isoja haasteita meillä tällä hetkellä on AMK-kentällä?

Kyllähän meillä on tosi merkittävänä haasteena koulutuksen rahoitus. Noin kymmenessä vuodessa voidaan sanoa, että kustannus per tutkinto ammattikorkeakouluissa on melkein puolittunut, mikä tarkoittaa että yhteen tutkintoon menee vähemmän rahaa. Tää rahoituksellinen haaste vaikuttaa tosi laajasti koulutuksen laatuun ja siihen mitä pystytään tekemään ja myös siihen kuinka paljon pystytään kouluttamaan, eli kyllä se on ihan ensisijainen haaste.

Lisäksi jos mietitään ihan meidän opiskelijoiden näkökulmasta, niin kyllähän opiskelijoiden toimeentulon haasteet on ihan äärimmäisen vakavia. Ihan tuoreimpana ollaan siirrytty opintotuen asumislisälle, mikä entisestään laskee opiskelijan käytettävissä olevia varoja pahimmillaan aika paljon. Myös opintorahan ja opintotuen ostovoima on heikentynyt vuosien saatossa tosi voimakkaasti, eli kyllä se kertoo ja näyttää sit sen, että opiskelijoiden täytyy tehdä entistä enemmän töitä, mutta vaikeassa työllisyystilanteessa sekään ei ole ihan niin yksinkertaista. Eli kyllä nää toimeentulon haasteet on myös ihan äärimmäisen vakavia.

 

Miksi me tavoitellaan korkeampaa kouluttautumisastetta, vaikka työttömyys on noussut rajusti?

Koulutustason noston tavoitteenahan on että jopa 50% ikäluokasta kävisi korkeakoulun ja se on kunnianhimoinen tavoite ja siitä tosiaan vielä aika kaukana ollaan. Minkä takia me pyritään siihen, niin työelämähän on ihan jatkuvassa murroksessa ja työelämä on muuttunut viime vuosikymmenten aikana tosi paljon. Nykyään kaivataan tosi paljon asiantuntijoita ja työelämän kehittämistä ja sitä suorittavaa työtä ei ole enää niin paljon tarjolla ja se tarkoittaa sitten sitä että me tarvitaan korkeakoulutettuja. 

Tottakai meillä on myös tää talouskasvun näkökulma eli ihan tutkimustulosten mukaan, mitä enemmän meillä on korkeakoulutettuja, sitä enemmän se yksinkertaistettuna tarkoittaa talouskasvua ja se on varmasti myös yksi iso motivaattori. Tässähän AMKeilla on ihan hirvittävän suuri rooli koska meiltä niin paljon korkeakoulutettuja tulee. Tälläkin hetkellä meillä on noin 175 000 AMK-opiskelijaa mikä on aika paljon.

 

Miten me voidaan kehittää koulutuksen laatua korkeakouluissa?

Puhuttiin jo tästä koulutuksen rahoituksesta, se on tottakai ihan ensisijainen asia, mutta ei rahakaan yksin kaikkea ratkaise. Kyllä mä nään kolmikantaisen yhteistyön ihan äärimmäisen tärkeänä, kun puhutaan koulutuksen laadusta ja koulutuksen kehittämisestä, eli että siellä koulutusta kehittämässä on myös opettajat ja ennen kaikkea opiskelijat. Opiskelijat on sen opiskelun asiantuntijoita ja on ihan super tärkeää, että me kuullaan opiskelijoiden ääntä silloin kun koulutukseen liittyviä päätöksiä tehdään. Kannustan kyllä ihan joka ikisessä ammattikorkeakoulussa käymään hyvin laajasti keskustelua siitä, mitkä on ne tarpeet ja haasteet joita tässä ratkotaan ja sitten ratkomaan niitä yhteistyössä. 

 

Miten korkeakoulujen rahoitusmallia voidaan parantaa?

Tällä hetkellä korkeakoulujen rahoitusmalli palkitsee nimenomaan valmistuvista tutkinnoista, mikä on aika haastava juttu. Se tarkoittaa että jos opiskelijat saadaan tavoiteajassa valmistumaan, niin se on se mistä se raha tulee ja se on semmonen asia mitä meidän mielestä ois ehdottomasti syytä kehittää. Olisiko se sitten esimerkiksi opintopisteisiin pohjautuva malli, en tiedä, mutta nähdään että raha per tutkinto ei välttämättä ole paras keino. 

Nykyään on tosi voimakkaasti ensikertalaisuudesta palkitsevia elementtejä ja se on semmonen asia mikä me SAMOKissa nähdään aika haastavana. Nähdään että ensikertalaiskiintiöitä tulisi ehdottomasti kehittää, ja esimerkiksi semmoinen malli jossa alle 60 opintopistettä voisi säilyttää ensikertalaisuuden varmasti vähän keventäisi painetta meidän nuorilta. Eli kyllä siellä rahoitusmallissa aika paljon korjattavaa olisi nimenomaan poispäin siitä tuloskeskeisyydestä ja suorituskeskeisyydestä. 

 

Mihin muuhun SAMOK haluaa vaikuttaa?

Tällä hetkellä on käynnissä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö, mikä on meille ihan ehdottoman tärkeä. Nyt rakennetaan visiota siitä, miltä korkeakoulutus ja tutkimus näyttää vuoteen 2040 saakka, eli tehdään hyvin pitkän ajan visiotyötä ja siinä me ollaan tottakai tiiviisti mukana tuomassa opiskelijanäkökulmaa siihen, miltä korkeakoulutuksen pitäisi näyttää seuraavan 15 vuoden kuluessa. 

Ja tottakai nyt tehdään myös opintotuen kokonaisuudistusta missä SAMOK on ollut alusta asti tosi kiinteästi mukana, eli pyritään uudistamaan opintotukia niin että se tukisi opiskelijoita ja opintojen suorittamista entistä paremmin.

Sitten on paljon pinnalla kansainvälisiin opiskelijoihin liittyviä teemoja ja heidän kohtaamia haasteita. Ne on meille myös äärimmäisen tärkeät asiat ja heidän toimeentulon ja yhteiskuntaan integroitumisen eteen tehdään ihan jatkuvasti töitä, jotta meidän KV-opiskelijoidenkin olisi mahdollista jäädä tänne Suomeen töihin ja päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Eli laaja-alaisesti on tekemistä tälläkin hetkellä.

 

Miten toinen aste vaikuttaa meidän kokonaisuuteen?

Tottakai se, että me nostetaan kokoajan aloituspaikkamääriä johtaa siihen, että yhä enemmän tullaan korkeakoulutukseen ja erilaisilla taustoilla. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa jopa puolet on ammattikoulutaustaisia, mikä tarkoittaa että he tuo mukanaan sen kokemuksen työelämästä ja ymmärryksen siitä omasta alasta ja substanssista, mikä on ihan ehdoton vahvuus. Samaan aikaan tunnistetaan kuitenkin, että me tarvitaan lisää ohjausta, lisää yksilöllisiä ratkaisuja, mitkä vaatii lisää resursseja. Meillä on tällä hetkellä jatkuvasti monipuolistuva joukko ammattikorkeakouluopiskelijoita, mikä on ehdottomasti vahvuus, mutta vaatii myös panostuksia. 

 

Mitä muuta haluaisit vielä sanoa meidän jäsenille?

Toivotan opiskelun iloa ja aatteen paloa kaikille, kyllä tässä opiskelijoiden paremman tulevaisuuden eteen kaikki tehdään töitä ja se on äärimmäisen tärkeetä.