Työkaverina robotti – tulevaisuuden työelämässä töitä tehdään yhdessä

On ennustettu, että robotiikka tulee olemaan monin tavoin isompi mullistus kuin internet. Ohjelmistorobotteja käytetään yhä enemmän esimerkiksi taloushallinnossa ja vakuutusyhtiöissä. 

– ­Robotiikka koskettaa jossakin vaiheessa elämäämme meistä jokaista, sanoo Cristina Andersson. Tietokirjailija ja yrittäjä innostui roboteista vuonna 2011 ja on sen jälkeen perehtynyt robotiikan ja tekoälyn vaikutuksiin yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä. 

Andersson puhui roboteista ja työn tulevaisuudesta Tradenomiliiton tilaisuudessa. Paikalla oli noin 70 aiheesta kiinnostunutta tradenomia.

Robotit ihmisten apuna

Vellovan tekoälykeskustelun keskellä monet pohtivat huolissaan sitä, miten ihmisten käy, kun työtä ei robottien myötä enää riitä ihmisille. Anderssonilla on huolestuneille lohdullisia sanoja:

– Robotti kykenee ajattelemaan, mutta ei samalla tasolla kuin ihminen. Robotit pystyvät suunnitteluun, ennakointiin ja päätöksentekoon esimerkiksi johdon apuna, mutta eivät täysin itsenäisesti. Ihmisten rooli muuttuu tuotannontekijöistä arvonluojiksi, kun taas robotit hoitavat rutiinihommat.

Robotit voivat myös olla ratkaisu moneen käsillä olevaan ongelmaan. Robotteja voi hyödyntää monin eri tavoin esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastustamisessa tai vanhustenhoidossa. On olemassa robotteja, jotka pystyvät annostelemaan lääkkeitä ja avustamaan arkisissa toimissa.  Vanhustenhoidon tilasta ja tulevaisuudesta puhutaan Suomessa paljon. Robotit ovat todennäköisesti osa ratkaisua, jolla autetaan vanhuksia elämään ihmisarvoista elämää loppuun saakka. 

­­– Robottien kanssa juttelu myös lieventää yksinäisyyden tunnetta. Syvät yksinäisyyden kokemukset yleistyvät ja tähän ongelmaan tarvitaan ratkaisu. Jo nyt on olemassa hyviä kokemuksia esimerkiksi virtuaaliterapeuteista, kertoo Andersson.

Osaamisen puute jarruttaa robovallankumousta

Anderssonin mukaan tulevaisuus näyttää valoisalta, mikäli saamme robotit toimimaan ihmisten hyväksi. Tähän liittyy kuitenkin eräs keskeinen kipupiste: osaaminen.

– Uudenlaiseen maailmaan varautuminen vaatii huikean määrän osaamista. Tällä hetkellä ongelmana on alan osaajien puute, Andersson toteaa.

Automatisaation yhteydessä syntyvän datan käyttöön liittyy myös isoja eettisiä pohdintoja. On ratkaistava kysymyksiä liittyen siihen, miten dataa luodaan, tallennetaan ja jaetaan, miten tekoäly tulkitsee vastaanottamaansa dataa ja miten varmistetaan vastuullinen datan hyödyntäminen.

– Nähtäväksi jää, osaammeko olla tarpeeksi luovia luomaan roboteille merkityksellisiä töitä ja hyödyntämään niitä oikeissa asioissa, pohtii Andersson.

Robotit luovat ihmisille uramahdollisuuksia

Robottien avulla saamme maailmasta sellaista tietoa, jota meillä ei aiemmin ole ollut käytössämme. Tämä luo uusia mahdollisuuksia, myös työelämässä.

– ­Ainakin robottien valmistuksessa riittää työtä, Andersson vinkkaa puoliksi tosissaan. 

Myös vakavasti ottaen liiketoimintamahdollisuudet robotiikan ympärillä ovat rajattomat. Robotteihin liittyvät markkinat ovat kasvaneet hurjaa vauhtia ja muutos on nopeaa. Tulevaisuudessa yleistyvät myös niin sanotut kybertyöt. Ihminen voi työskennellä esimerkiksi Suomessa ja ohjata sieltä käsin Norjassa toimivia robotteja.

Tietoturva on hyvä yksittäinen esimerkki siitä, missä ihmisten osaamista tarvitaan. – Robottien toimintaa haittaava hakkerointi täytyy tietenkin pystyä estämään, toteaa Andersson.

– Täytyy myös muistaa, että robotti on juuri niin hyvä kuin data, joka sillä on käytettävissään ja se toistaa ihmisten virheet. Ihmisten ja robottien yhteistyön kehittämisessä meillä riittää monenlaista työsarkaa pitkälle tulevaisuuteen, Andersson toteaa.

Teksti: Maarit Laakso