Uusi työaikalaki astui voimaan 1.1.2020. Se sisältää aivan uudenlaisen työaikamuodon, joustotyöajan. Joustotyöajasta voidaan sopia sellaisissa tehtävissä, joissa työntekijä voi itsenäisesti päättää työaikansa sijoittamisesta ja työntekopaikastaan vähintään puolet työajastaan.

Joustotyöajan pääasiallisena soveltamisalana on tietotyö, muun muassa vaativat asiantuntijatyöt, jonka ydinsisältönä ovat tiedon vastaanottaminen ja käsittely sekä uuden tiedon tuottaminen. Joustotyöajasta voidaan kuitenkin sopia myös muunlaisessa työssä, joka ei ole sidottu määrättyyn aikaan tai työn tekemisen paikkaan.

Esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kanssa voitaisiin sopia joustotyöajasta, kunhan työntekijällä on vapaus itse määrittää esimerkiksi asiakastapaamisten aikataulut vähintään puolet työajasta. Joustotyössä työajan tarkan sijoittelun asemesta työnantaja voi määritellä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet.

Joustotyössä on neljän kuukauden tasoittumisjaksot

Joustotyö ei lisää työntekijän säännöllistä työaikaa, vaan mahdollistaa työajan vapaamman sijoittelun tasoittumisjakson aikana. Jos työntekijän työajaksi on työsopimuksessa sovittu 37,5 tuntia viikossa, tätä samaa keskimääräistä viikkotyöaikaa noudatetaan myös joustotyössä.

Joustotyöajassa noudatetaan neljän kuukauden tasoittumisjaksoja, joiden sisällä työajan tulee tasoittua keskimääräiseen viikkotyöaikaan, esimerkiksi 37,5 tuntia viikossa. Toisin kuin liukuvassa työajassa, joustotyössä ei voida siirtää mitään säännöllisen työajan tunteja tasoittumisjaksolta toiselle.

Uudessa työaikalaissa ei ole nimenomaisesti edellytetty erillisen työajan tasoittumissuunnitelman tekemistä, mutta käytännössä työntekijän on kuitenkin välttämätöntä jollain tavalla suunnitella työaikansa tasoittumista. Kun työntekijän työtunnit ovat täyttyneet, hän ei voi enää tehdä työtä tai hänen tulee pyytää työnantajalta ylityösuostumus. Ylityötunnit korvataan joustotyössä kuten muissakin työaikamuodoissa.

Sopimus kirjallisena

Joustotyöaikaa koskeva sopimus tulee aina tehdä kirjallisesti. Sopimuksessa on sovittava muun muassa kiinteästä työnantajan määräämästä työajasta sekä siitä, mille viikonpäiville työntekijä voi itse sijoittaa työaikaansa. Osapuolet voivat sopia, että työntekijä saa sijoittaa työaikaansa esimerkiksi viidelle päivälle viikossa (maanantai–perjantai), kuudelle päivälle viikossa (maanantai–lauantai) tai jopa seitsemälle päivälle viikossa (maanantai–sunnuntai).

Jos työntekijällä on vapaus valita, tekeekö hän kyseisen työn arkipäivänä vai sunnuntaina, sunnuntaina tehdystä työstä ei makseta sunnuntaikorvausta. Jos työnantaja taas edellyttää työskentelyä sunnuntaina, tulee sunnuntaina tehdystä työstä maksaa sunnuntaityökorvaus.

Työntekijä toimittaa tiedot työtunneista ja viikkolevosta

Myös joustotyöaikaa noudattavalla työntekijällä tulee olla vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen viikkolepo. Tämä viikoittainen lepoaika voidaan toteuttaa sijoittamalla työajan ulkopuolelle tietty päivä (esimerkiksi sunnuntai), jolloin työntekijän viikkolepo sijoittuu aina samalle päivälle. Jos sovitaan, että työntekijä voi työskennellä kaikkina viikonpäivinä, työnantajan tulee seurata viikkolevon toteutumista.

Joustotyöajassa työnantajan työaikakirjanpitovelvollisuutta on kevennetty. Joustotyöaikaa noudattavan työntekijän tulee toimittaa työnantajalle palkanmaksukausittain luettelo säännöllisen työajan tunneista siten, että siitä ilmenevät viikoittainen työaika ja viikkolepo. Työntekijän lepoaikojen ja enimmäistyöaikojen valvonta toteutuu tässä yhteydessä, sillä työnantaja on velvollinen huolehtimaan, että työntekijä toimittaa kyseiset tiedot.

Työsuhdeneuvonta auttaa sopimuksen kanssa

Kumpikin osapuoli voi irtisanoa joustotyösopimuksen päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa. Näin ollen joustotyösopimuksen irtisanomisaika on käytännössä 4–8 kuukautta.

Koska joustotyö on uusi työaikamuoto, sen soveltamisesta ei ole vielä olemassa oikeuskäytäntöä. Joustotyöaikaa koskevaan sääntelyyn liittyy kuitenkin tulkinnanvaraisuuksia esimerkiksi sairausajan palkkaa ja matka-aikaa koskien. Tästä syystä on tärkeää olla yhteydessä työsuhdeneuvontaamme ennen joustotyöaikaa koskevan sopimuksen solmimista. Hyvällä sopimuksella ennaltaehkäistään useita asiaan liittyviä potentiaalisia erimielisyyksiä.

Katso YTN:n tuottamat joustotyöaikavideot täältä.