Kilpailukieltoja koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin – mikä muuttui?
19.1.2022 | Laki
Kilpailukieltoa koskeva lainsäädäntö muuttui vuodenvaihteessa ja jatkossa työnantajalla on aina korvausvelvollisuus kilpailukiellon sidonnaisuusajalta.
Mikäli 1.1.2022 jälkeen solmitaan uusi, kilpailukieltoehdon sisältävä työsopimus, työnantajan on maksettava työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijälle korvausta kilpailukiellon pituudesta riippumatta. Korvaus on hyvitystä siitä, että työntekijä ei voi työllistyä samalle alalla ja hyödyntää osaamistaan. Korvaus tulee siis maksaa, vaikka työntekijä työllistyisi kilpailukieltoaikana toiselle toimialalle.
KUINKA PALJON KORVAUSTA MAKSETAAN?
Korvauksen suuruus riippuu kilpailukiellon sovitusta kestosta. Mikäli kilpailukiellon kestoksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työntekijälle on maksettava korvaus, joka vastaa 40 % työntekijän palkasta. Mikäli kilpailukiellon kestoksi on sovittu yli kuusi kuukautta, korvaus on 60 % työntekijän palkasta. Yli 12 kuukautta kestävää kilpailukieltoehtoa ei työntekijäasemassa olevan työntekijän työsopimukseen voi sisällyttää.
Ellei työsopimuksen päättymisen jälkeen muuta sovita, korvaus on maksettava kilpailukieltoajalta työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausittain.
1.1.2023 alkaen myös ennen 1.1.2022 solmitut työsopimusten kilpailukieltoehdot oikeuttavat työntekijän edellä mainittuihin korvauksiin.
missä aikataulussa muutokset tapahtuvat?
Vuosi 2022 on siirtymäaikaa, jonka kuluessa työnantaja voi varautua lakimuutoksen vaikutuksiin ja tarvittaessa neuvotella työntekijöiden kanssa kilpailukieltoehtojen muutoksista tai irtisanoa ennen 1.1.2022 solmitut tarpeettomat kilpailukieltoehdot kokonaan. Vuoden 2022 ajan työnantaja voi irtisanoa ennen vuotta 2022 solmitun työsopimuksen kilpailukieltoehdon yksipuolisesti ilman irtisanomisaikaa.
Jatkossa työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen kilpailukieltoehdon noudattamalla irtisanomisaikaa, joka on vähintään kolmasosa sovitun kilpailukiellon pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantajalla ei ole irtisanomisoikeutta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanonut tai purkanut työsopimuksen.
Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukielto ei jatkossakaan sido työntekijää.
Kilpailukieltoehdosta sopiminen edellyttää jatkossakin työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä.
Lue lisää aiheesta täältä.
Jere Vuorio
Työsuhdejuristi
020 155 8811
lakiasiat@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Laki
Mitä työsuhteen alkaessa voi sopia lomista?
Usein uudessa työsuhteessa on tapana sopia työntekijälle ylimääräistä lomaa ensimmäiselle kesälle, joskus myös kahdelle ensimmäiselle talvelle, joille vuosilomalain mukaan ei ehtisi kertyä vuosilomaa. Sopimus ylimääräisistä lomista on syytä tehdä huolellisesti ja siitä olisi hyvä käydä ilmi ainakin seuraavat asiat.
Vuosiloma osissa – kuluttavatko lauantait lomaa?
Kuka päättää vuosiloman ajankohdan? Lasketaanko lauantait lomapäiviksi, jos vuosiloma pidetään osissa? Voiko vuosiloma alkaa vapaapäivänä? Katso vastaukset vuosilomaa koskeviin kysymyksiin!
Mitä on huomioitava liukuvan työajan osalta?
Liukuva työaika on käytössä monella työpaikalla. Aina ei ole kuitenkaan selkeää mihin se on tarkoitettu ja mihin ei.
Mitä laki sanoo nollatuntisopimuksista ja tarvittaessa töihin kutsuttavan oikeuksista?
Kysy ja työsuhdejuristimme vastaa: Onko sallittua tehdä työsopimuksia, joissa työajaksi sovitaan 0–37,5 tuntia viikossa?
Milloin työnantajan on noudatettava työehtosopimusta?
Työehtosopimukset eli TES:t ovat sopimuksia, joiden perusteella monet keskeiset työehdot määräytyvät. Lähes aina työehtosopimuksissa on sovittu työntekijän kannalta lain vähimmäistasoa paremmista ehdoista. Mutta mistä tietää, onko työnantajan noudatettava työehtosopimusta?