Suomen hallituksen esitys lainsäädännön muuttamiseksi etenee ja se oli jo lausuntokierroksella. Jätimme esityksestä muutosta kritisoivan lausunnon. Lausuntokierroksen jälkeen esitys etenee kohti eduskuntaa. Tämän hetken arvion mukaan lakiesitys on menossa eduskunnan käsiteltäväksi kesäkuun alussa.

Kyse on niin sanotusta painavasta syystä eli siitä, että lakimuutoksen jälkeen irtisanominen olisi nykyistä helpompaa. Nykyään laissa on työsuhteen irtisanomisperusteena "asiallinen ja painava syy" ja sitä halutaan muuttaa siten, että jatkossa pelkkä asiallinen syy riittäisi.

Mitä muutos irtisanomisperusteissa tarkoittaisi työarjessasi?

Asiantuntijatyö vaatii usein uusien toimintamallien ideointia sekä rohkeutta kokeilla uutta – mikä tarkoittaa myös riskinottoa. Näissä tilanteissa voi tulla epäonnistumisia, jotka nekin ovat organisaatioille mahdollisuus oppia ja kehittää toimintaansa. Arvelemme, että irtisanomiskynnyksen madaltaminen johtaa tilanteeseen, jossa mitään uutta ei uskalleta ehdottaa. Saati kokeilla. On helpompi pelata varman päälle ja jättää hyvät ideat pöytälaatikkoon. Nekin, jotka voisivat johtaa organisaation kasvun tielle.

Valitettavan usein uusia ajatuksia esittäessään törmää tilanteeseen, jossa todetaan "ettei meillä ole aiemmin tavattu tehdä näin" tai "tämä on hyvä tapa ja toimimme näin jatkossakin". Uskaltaako asiantuntija jatkossa enää haastaa tällaista ajattelua? Pitääkö jatkossa pitää suu supussa, välttää mahdollisia konflikteja ja tehdä vain se mitä käsketään (vaikka itsellä olisi kehittämisideoita)? Koska se asiallinen syy.

Syntyykö enää uusia ideoita, jotka johtavat organisaation kasvun tielle? 

Mikä sitten on se asiallinen syy? Työpaikkojen arkipäiväisistä tilanteista saattaa pahimmillaan muodostua syy irtisanomiselle, kun perusteita halutaan höllentää. Asiantuntijat ovat sitoutuneet työhönsä, jota tehdään myös työajan ulkopuolella – usein korvauksetta. Jos tähän yhtälöön lisätään vielä epävarmuus työsuhteen jatkumisesta, se syö paitsi motivaatiota, myös jaksamista ja halua sitoutua pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Miksi vastustamme lakimuutosta?

Irtisanomissuoja on työoikeuden keskeisin perusta kaikille, riippumatta henkilöstöryhmästä. Koko työlainsäädäntö on laadittu turvaamaan heikomman asemaa eli palkansaajia (tutkinnosta, osaamisesta tai kokemuksesta riippumatta). Irtisanomissuojan heikentäminen vaikeuttaa paitsi yksittäisten työntekijöiden tilannetta, se myös heijastuu koko palkansaajakenttään laajemmin.

Irtisanomissuojan heikentäminen vaikeuttaa paitsi yksittäisten työntekijöiden tilannetta, se myös heijastuu koko palkansaajakenttään laajemmin.

Jos laki muuttuu esitetysti, sen jälkeen työntekijöiden on irtisanomistilanteissa vaikeaa vedota oikeuksiinsa, joihin laki ja työehtosopimukset ovat aiemmin antaneet mahdollisuuksia. Lakimuutoksen jälkeen kynnys irtisanomisen riitauttamiseen työntekijällä kasvaa, kun oikeudelliset perusteet hämärtyvät. Tilannetta parantaa ainoastaan se, että joissain työehtosopimuksissa asiasta on sovittu lakia paremmin. Kuten meillä esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa.

Kukaan ei halua oikeudenkäyntejä, sillä ne kestävät pitkään ja vaativat aikaa, kärsivällisyyttä ja kykyä sietää epävarmuutta monessakin suhteessa. Lakimuutoksen jälkeen turnauskestävyyttä kysytään vielä enemmän kaikilta osapuolilta – myös aiemmin selvissä tapauksissa, kun oikeuskäytäntöä pitää punnita uudelleen lakimuutoksen vuoksi.

Suomen hallitus on kertonut, että tämäkin lakimuutos lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta. Nähdäksemme sillä olisi täysin päinvastainen vaikutus. Työpaikoilla tehtäisiin pahimmillaan mielivaltaisia päätöksiä vedoten lainsäädäntöön, jonka lopullinen tulkinta odottaa kaikkien oikeusasteiden vuosikausia kestävää käsittelyä. Sitä ennen työpaikoilla tehdään näitä tulkintoja, jotka voivat olla suuria tragedioita molemmille osapuolille.

Pitääkö irtisanomissuojaa koskevaa lainsäädäntöä muuttaa?

Ei. Nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden tarvittaessa irtisanoa työntekijä henkilökohtaisista syistä, joka ei halua suoriutua tehtävistään. Siihen liittyvää menettelyä ei selvästi osata käyttää ja jostain syystä tästä on muodostunut ongelma. Luonnollisesti me kaikki toivomme, ettei yhdelläkään työpaikalla henkilökohtaisiin syihin perustuviin irtisanomisiin päädyttäisi.

Irtisanomisen mahdollistava lainsäädäntö on selkeä. Sitä ei joko osata – tai haluta noudattaa.

Edelleen jaksetaan väittää, että Suomessa irtisanominen olisi kallista ja hankalaa. Sitä se ei todellakaan ole, lainsäädäntö on nytkin selkeä, sitä ei joko osata – tai haluta noudattaa. On erikoista, että lainsäädäntöä halutaan muuttaa siksi, ettei osaamista selvästikään ole riittävästi noudattamaan nykyistäkään. Tavoitteena vaikuttaisi olevan ikuinen koeaika, mikä lisää epävarmuutta yksittäisten asiantuntijoiden työarjessa.

Kuvat: Midjourney ja iStock.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Mitä työlainsäädännön muutoksista pitäisi tietää?

Luottamusmiehen rooli ja merkitys

Työllisyyspalveluiden uudistus on kunnille mahdollisuus