Lomautusten määrä kasvoi ja työpäivät pitenivät – näin vuosi koronaa näkyi tradenomien työelämässä

26.4.2021 | Työelämä

Selvitimme maaliskuussa 2021 tekemällämme kyselyllä, mitä muutoksia vuoden kestänyt koronapandemia on tuonut jäsentemme työskentelyyn ja hyvinvointiin.

Kyselyn tulokset kertovat, että etätyöskentelyssä päivät helposti pidentyvät ja taukoja unohdetaan pitää. Erityisesti tämä korostui naisilla. 

Kyselyssä 66 % naisista ilmoitti tehneensä pääasiassa pidempiä päiviä kuin työpaikalla ollessaan, kun miehistä pidempiä päiviä teki 58 %. Lyhyempää päivää puolestaan ilmoitti tekevänsä 26 % miehistä ja 17 % naisista. Naisista 44 % ilmoitti myös, että on vähentänyt taukojen määrää ajallisesti tai määrällisesti, kun miehistä taukoja vähensi 30 %.

Päivien piteneminen ja taukojen vähentyminen etätöissä korostui kyselyn mukaan erityisesti naisilla.

Päivien piteneminen ja taukojen vähentyminen etätöissä korostui kyselyn mukaan erityisesti naisilla.

Pidempiin työpäiviin ja taukojen vähentämiseen saattaa vaikuttaa halu antaa itsestään kuva tunnollisena työntekijänä ja osoittaa oma arvonsa työnantajalle erityisesti vaikeina aikoina. Kotona työskennellessä töihin myös uppoutuu helpommin, kun häiriötekijöitä on vähemmän. 

Olipa syy pidemmille päiville sitten mikä tahansa, on tärkeää muistaa, että työpäivän rajaaminen ja tauot turvaavat työssä jaksamista ja palautumista. Työajan jatkuva venyttäminen ilman riittäviä taukoja johtaa helposti uupumiseen ja suorituskyvyn alenemiseen. 

Esihenkilö ja työajanseuranta suojaavat liialta kuormitukselta

Omaa hyvinvointia tukevista työtavoista on pidettävä itse kiinni, mutta suuri rooli on myös esihenkilöillä ja toimivalla työajanseurannalla. Esihenkilön tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa, että alaisten hyvinvointia ja työn tekemisen edellytyksiä tuetaan riittävästi. Toimivan reaaliaikaisen työajanseurannan avulla esihenkilöllä on mahdollisuus reagoida riittävän nopeasti päivien pidentymiseen ja selvittää sen taustalla olevat tekijät.

Tärkeintä on kuitenkin käydä säännöllistä vuoropuhelua alaisten ja esihenkilön kesken, ja näissä keskusteluissa työntekijän on tuotava esiin mahdolliset työntekoon vaikuttavat haasteet, kuten liiallinen työmäärä. Koronapandemia on vaikeuttanut työelämää jo riittävästi. Yhtälöön ei tarvita enää mukaan itsensä loppuun ajaneita työntekijöitä. 

Korona lisäsi odotetusti lomautuksia

Kyselyn tulokset vahvistivat, että poikkeustila on aiheuttanut laajasti lomautuksia myös jäsentemme työpaikoilla. Vastaajista 33 % ilmoitti, että heidän työpaikallaan on käyty vähintään yhdet yt-neuvottelut. Niistä vastaajista, joiden työpaikalla on käyty yt-neuvottelut, 78 % ilmoitti, että työpaikalla on lomautettu henkilöstöä koronapandemiasta johtuen. Koronasta johtuvia irtisanomisia työpaikallaan ilmoitti 40 % vastaajista.

Lomautusten koettiin vaikuttavan negatiivisesti sekä taloudelliseen hyvinvointiin että yhteishenkeen työyhteisössä, mikä ei ole yllättävää. Vaikka vastaajat kokivat lomautusten parantaneen jaksamista, voivat huoli toimeentulosta ja tunne työyhteisön ulkopuolelle jäämisestä helposti kumota positiivisen vaikutuksen. Työpaikoilla onkin edelleen jaksettava etsiä ratkaisuja toimivan ja hyvinvoivan työyhteisön luomiseksi. 

Lomautusten toteutukseen voidaan jonkin verran itse vaikuttaa

Vastaajat kokivat lomautukset suhteellisen perusteltuina ja olivat sitä mieltä, että henkilöstö oli päässyt vaikuttamaan yt-neuvotteluissa. 40 % vastaajista koki, että henkilöstön näkemykset lomautusten toteutukseen oli huomioitu.

42 % vastaajista ei puolestaan osannut sanoa, huomioitiinko henkilöstön näkemyksiä. Tämä viestii siitä, että henkilöstö ei ole saanut riittävästi tietoa yt-neuvotteluiden kulusta. Selkeä ja avoin viestintä neuvotteluista on edellytyksenä sille, että henkilöstö kokee itsellään olevan aito mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin. Yt-neuvotteluissa työntekijöitä edustaa henkilöstön edustaja, jonka tehtävänä on tuoda henkilöstön ehdotukset, näkemykset ja toiveet esiin.  

Yt-neuvottelut toivat jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia lomautusten järjestämiseen.

Yt-neuvottelut toivat jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia lomautusten järjestämiseen.

Omaan lomautukseensa vastaajat kokivat heillä olleen jonkin verran enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa. 72 % koki, että oli voinut vaikuttaa oman lomautuksensa ajankohtaan ja 53 % koki voineensa vaikuttaa lomautuksen toteutustapaan. Yksittäisen työntekijän kohdalla joustoa on voinut olla esimerkiksi siinä, onko lomautettuna yhdenjaksoisesti kuukauden tai joka toinen viikko useamman kuukauden ajan. Jaksamisen ja motivaation säilymisen vuoksi työntekijöiden erilaiset tarpeet onkin kuultava ja mahdollisuuksien mukaan huomioitava myös vaikeina aikoina. 

Joonas Kopra

Erityisasiantuntija, finanssi- ja kaupan ala

050 407 4876

joonas.kopra@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Mikä ihmeen optiovuosi, miksi siitä neuvotellaan?

Neuvottelut ensi vuoden palkankorotuksista ovat käynnistyneet.

Lue lisää

Miten työehtosopimus vaikuttaa palkkaukseen?

Työehtosopimuksissa voidaan sopia mm. minimipalkoista, lomarahoista sekä erilaisista lisistä.

Lue lisää

Työehtosopimusneuvotteluiden ABC

Työehtosopimusneuvotteluita käydään jälleen monilla eri aloilla. Mitä kaikkea työehtosopimus työsuhteessa sanelee?

Lue lisää

Luottamusmies työskentelee porukan puolesta

Henkilöstöedustaja voi työpaikalla saada aikaan merkittäviä parannuksia. Luottamusmies voi saada paikallisesti sovittua työehtosopimusta paremmista ehdoista, kuten vapaa-ajalla matkustamisen korvaamisesta tai yleiskorotusta paremmista palkankorotuksista. Henkilöstöedustaja toimii linkkinä työntekijöiden ja työnantajan välillä tarjoten arvokasta tietoa, mikä voisi muuten jäädä pimentoon.

Lue lisää

Työpaikoilla tulee huomioida yhdenvertaisuus joka päivä

Euroopan unionin perusoikeusvirasto teetti vuonna 2020 kyselyn koskien sateenkaari-ihmisten kokemuksia työelämässä ja opiskeluissa. Suomessa 92 prosenttia sateenkaari-ihmisistä ei koe voivansa olla täysin avoin työpaikallaan. Miten työpaikoilla voidaan edistää yhdenvertaisuutta?

Lue lisää