Taipuvatko työehtosopimukset uuteen perhevapaajärjestelmään?
14.10.2021 | Työelämä
Perhevapaajärjestelmän uudistamisen tarve on ollut jo vuosia ilmeinen ja eduskunta sai käsiteltäväkseen uudistuneen mallin (16.9.2021), jonka on määrä tulla voimaan elokuussa 2022. Taustalla on tasa-arvoisuuden lisääminen, mikä on erittäin tervetullut asia.
Uudistettu malli sisältää hoivavastuun tasaisemman jaon molempien vanhempien kesken. Kummallakin vanhemmalla olisi oikeus reilun kuuden kuukauden vanhempainrahakauteen, josta on mahdollista siirtää korkeintaan 2,5 kuukautta toiselle vanhemmalle.
Työelämän tasa-arvon edistämisen näkökulmasta uuden mallin esteeksi muodostuu käytännössä työ- ja virkaehtosopimusten määräykset, jotka nojaavat nykyiseen perhevapaajärjestelmään. Näissä määräyksissä on yleisimmin sovittu kolmen kuukauden palkallisesta vanhempainvapaista äideille ja vastaavasti isille viikon pituisesta jaksosta. Jotta uusi perhevapaajärjestelmä saadaan oikeasti toimimaan tavoitteiden mukaisesti, niin myös työehtosopimustasolla on nostettava molempien vanhempien palkalliset jaksot samalle tasolle.
Neuvottelupöydissä on nyt ainutkertainen mahdollisuus ottaa lähihistorian suurin harppaus tasa-arvon edistämiseksi. Jos myös työehtosopimuksiin kirjataan samanpituiset palkalliset jaksot molemmille vanhemmille, se ratkaisisi osaltaan esimerkiksi palkkatasa-arvoon ja määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiseen liittyviä ongelmia. Tällä hetkellä nämä haasteet kohdistuvat pääsääntöisesti nuoriin naisiin.
Miesvaltainen vientiteollisuus voisi toimia tässä suunnannäyttäjänä, kun se jo nyt on vakiinnuttanut paikkansa palkankorotustason yleisen linjan muodostajana. Vai ottaako tässä vahvan roolin keväällä julkinen sektori?
Nykyiset kirjaukset sopimuksissa eivät ole tasa-arvoisia ja voi pohtia, ovatko ne edes lain mukaisia tasapuolista kohtelua tarkastellessa. Joka tapauksessa tämä on epäilemättä sopimuskierroksen mielenkiintoisin yksittäinen työehtokysymys.
Se, onko lopputulos se, että molemmille vanhemmille palkallinen kausi on 3 kuukautta molemmille, jää nähtäväksi - voisihan se olla jotain muutakin?

Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä

Vaikea työehtosopimusneuvottelukierros toi ostovoimaa ja torjuntavoittoja
Kaikkien työntekijöiden ostovoima nousee yleiskorotusten ansiosta, eikä irtisanomissuojaa murenneta. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus näyttää muille tradenomialoille suuntaa, mutta neuvottelut olivat harvinaisen hankalat.

Tradenomi, tuntuuko että työtäsi johtaa tekoäly? – Mitä on algoritmijohtaminen?
Algoritminen johtaminen, eli tekoälyn hyödyntäminen johtamistehtävissä, yleistyy nopeasti automatisoiden perinteisiä johtamispäätöksiä. Se on jo läsnä esimerkiksi työvuorosuunnittelussa ja alustataloudessa. Tekoälyä hyödynnetään johtamisessa jo monella työpaikalla, vaikka säännöt ovat vielä suurelta osin sopimatta ja EU-direktiivi on vasta valmisteilla.

Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?
Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.

Tradenomien esihenkilöaamussa jaettiin vinkit työnantajamielikuvan rakentamiseen ja rekrytointiin
Millainen on esihenkilön rooli rekrytoinnissa. InHuntin senior headhunterit jakoivat Tradenomien esihenkilöaamussa vinkit rekrytointiin.

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.