Vaatebrändi Kaikon perustaja Mirjam Sokka ei antanut periksi, vaikka maailman kriisit nitistivät myynnin. Yrittäjä reivasi kurssia ja nyt katse suuntautuu ulkomaille.

Joskus parhaat ideat tulevat mieleen silloin, kun on aikaa. Kun vaatebrändi Kaikon perustaja Mirjam Sokka tuli raskaaksi vuonna 2015, hän alkoi ommella esikoiselleen vaatteita ja esitteli niitä somessa. Ihmiset kyselivät somekuvat nähtyään, että voisiko Sokka tehdä lastenvaatteita heillekin.

Vanhempainvapaalla hän tutustui tulevan yrityksensä brändi-ilmeen luojaan Essi Pailinna-Bertelliin Facebook-ryhmän kautta. Seuraavana vuonna Sokka rohkaistui, kertoi yritysideastaan Pailinna-Bertellille ja pyysi häneltä apua yrityksen visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Siitä lähti liikkeelle edelleen jatkuva yhteistyö Kaikossa.

Yrittäjänä on tärkeää, että on ihmisiä, joilta saat neuvoja eri tilanteissa.

– Yrittäjänä on tärkeää, että on ihmisiä, joilta saat neuvoja eri tilanteissa. Yrittäjyys vaatii verkostoitumista mutta määrä ei ole ratkaisevaa vaan laatu. Riittää, että tutustut muutamaan ihmiseen ja he tutustuttavat sinut tarpeen tullessa muihin, sanoo Sokka.

Yritysidea ja yrityksen perustaminen

Sokka on aina suhtautunut intohimoisesti muotiin. Hän koki kuitenkin muotialan pinnalliseksi. Kun Sokka opiskeli Tampereen ammattikorkeakoulussa kansainvälistä liiketaloutta, kyti yritysidea hänen mielessään edelleen. Se oli lähtenyt liikkeelle Fashion with a mission -sloganista.

– Idean siemen istutettiin sydämeeni, kun Rana Plazan tehdas romahti vuonna 2013 Bangladeshissa ja yli tuhat ihmistä kuoli.

Sokka halusi perustaa vaatemerkin, joka tarjoaisi kehittyvien maiden ihmisille vastuullisesti toimivia työpaikkoja. Vuonna 2017 projektijohtamisen kurssilla opettaja kannusti kansainvälistä liiketaloutta opiskellutta Sokkaa testaamaan löytyisikö tuotteille markkinoita.

– Lähdin viemään yritysideaa täysillä eteenpäin ja otin kymppitonnin opintolainan sitä varten.

Hän kysyi Tredun eli paikallisen ammattiopiston opettajalta, voisiko lastenvaatteille tehdä kaavat koulutyönä ja etsi ompelijan toteuttamaan tuotteet.

Kun Sokka samana vuonna vei suunnittelemansa lasten vaatteet myyntiin Lapsimessuille, ne myytiin loppuun ensimmäisenä messupäivänä. Sokka otti messuilla tilauksia vastaan ja tradenomiopinnot jäivät kesken.

– Yrityksen kasvutahti oli niin jäätävä alussa, että kaikki aika meni siihen.

Kriisin myötä yritys kaipasi strategisia muutoksia

Nykyään Kaiko on kymmenen ihmistä Suomessa työllistävä vaatebrändi. Koronapandemian aikana Kaikon lastenvaatteiden kysyntä väheni merkittävästi. Viidennes myynnistä oli ennen koronaa tullut tapahtumista. Ukrainan sodan talousvaikutukset synkensivät yrityksen tilannetta entisestään. Kaiko oli konkurssin partaalla. Sokka joutui irtisanomaan aiemmin nopeasti kasvaneen yrityksen työntekijöitä. Oli tehtävä strategisia muutoksia. 

Nykyään yli 90 prosenttia myynnistä tulee naisten vaatemallistosta. Verkkokauppa kasvaa nopeasti. Markkinointia tehdään nyt valikoidusti myös muihin Euroopan maihin.

Vaatteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan pääosin Portugalissa ja korut Nepalissa. Seitsemän prosenttia myytyjen tuotteiden voitosta ohjataan nepalilaisten naisten kouluttamiseen omien hankkeiden ja Naisten Pankin kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Tämän lisäksi neljäkymmentä naista valmistaa koruja Kaikolle Nepalissa.

Yrittämisen ja vapaa-ajan tasapaino

Sokka kertoo, että hän nauttii yrittäjyydestä eikä voisi enää kuvitella työskentelevänsä jonkun toisen palveluksessa. Yrittäjyys on kuitenkin opettanut pitämään jalat maassa.

– Erota yritys omasta identiteetistäsi. En ole yhtä kuin Kaiko tai Kaiko ei ole yhtä kuin minä. Jos Kaiko kaatuisi, niin koko elämä ei muserru sen takia.

On tärkeää varata aikaa muulle elämälle, perheelle ja ystäville. Sokalla on myös omat käytännön keinonsa tilanteisiin, joissa hän alkaa käydä kierroksilla.

– Sauna ja avanto ovat parhaita paikkoja maadoittua ja rauhoittaa hermostoa.

---

Teksti: Sanna Leskinen | Kuvat: Meri Björn

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Ex-ammattilaisjalkapalloilija Mehmet Hetemaj rakentaa uutta uraa tradenomiopintojen kautta

Tanssii tradenomiopintojen kanssa

Tradenomi Amin Hassanin tie popparinmyyjästä HR-tehtäviin