Virheet sallittu – psykologisesti turvallisessa työyhteisössä ei tarvitse olla täydellinen

17.12.2021 | Hyvinvointi

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että hän voi olla oma itsensä työyhteisössä ilman negatiivisia seurauksia minäkuvalle tai uralle.

– Psykologista turvallisuutta voi kuvata myös tiimin jäsenten yhteisesti jaetuksi hiljaiseksi uskomukseksi siitä, että työntekijät voivat ottaa henkilökohtaisia riskejä tulematta syrjityksi tai nolatuksi, sanoo Aino Peltomaa. Peltomaa on toiminut uravalmentajana lähes 10 vuoden ajan ja on kiinnostunut muun muassa työhyvinvoinnista, johon psykologinen turvallisuus kiistatta vaikuttaa.

– Psykologinen turvallisuus syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Turvallisen ryhmän jäsenet luottavat toisiinsa ja kunnioittavat toisiaan. Vuorovaikutus on avointa, erilaisuuteen suhtaudutaan kunnioittavasti ja heikkoutta sekä tietämättömyyttä saa osoittaa, Peltomaa jatkaa.

Psykologinen turvallisuus luodaan yhdessä

Googlen kuuluisan tutkimuksen mukaan psykologinen turvallisuus on tärkein tekijä tiimin menestyksen taustalla. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, miten virheisiin työyhteisössä tai tiimissä suhtaudutaan.

– Ryhmään kuulumisen tarve on syvällä DNA:ssamme ja sosiaalinen itsesuojeluvaisto elää meissä vahvana. Sen vuoksi emme halua menettää kasvojamme ryhmässä tekemällä virheitä tai näyttäytymällä heikkoina, kertoo Peltomaa.

Psykologinen turvallisuus ei siis synny automaattisesti, vaan sen eteen on tehtävä tietoista työtä. Ihmisillä on taipumus varovaisuuteen ja normien mukaiseen käytökseen. Työntekijä saattaa eriävää mielipidettä tai kysymystä esittäessään pelätä sitä, että häntä pidetään tyhmänä tai hänet sivuutetaan tai kyseenalaistetaan.  

Esihenkilöillä ja johdolla on iso rooli hyväksyvien normien luomisessa. Johdon tehtävänä on näyttää suuntaa ja edistää psykologista turvallisuutta omalla käytöksellään. 

Mitä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun työntekijä kyseenalaistaa esihenkilön näkemyksen?

– Normeihin pitää vaikuttaa, jotta turvallisuutta edistävät käytännöt tulevat yhteisiksi toimintamalleiksi. Kyse on kuitenkin ryhmäilmiöstä, yksinään ei johtaja voi turvallista ilmapiiriä luoda, Peltomaa kuvaa.

– On tärkeää, että työntekijä voi kysyä ääneen ”mitä järkeä tässä on”? Psykologisen turvallisuuden edistämisessä tarvitaan yksilöitä, jotka näyttävät suuntaa – eikä näiden henkilöiden tarvitse olla johtoportaassa.

Selkeä yhteinen tavoite keskittää työyhteisön energian oikein

Psykologisesti turvallisessa yhteisössä voidaan olla innovatiivisia sekä kyetään ottamaan riskejä ja toimimaan luovasti.

Tähän päästään Peltomaan mukaan näitä osa-alueita vahvistamalla:

  1. Oppiminen
  2. Luottamus
  3. Inkluusio
  4. Sitoutuminen
  5. Voimaantuminen

- Luottamuksen kokemus syntyy aidosta kohtaamisesta, kuuntelemisesta sekä välittämisen osoittamisesta. Ihmistä itseään tai hänen osaamistaan ei koskaan haasteta tai kyseenalaisteta. Työntekijällä on oltava tunne, etteivät muut käytä hänen haavoittuvuuttaan hyväkseen, Peltomaa kuvaa.

- Inkluusio tarkoittaa kaikkien tasa-arvoista kohtelua, huomioimista ja mukaan ottamista sekä ihmisten arvostamista ihmisinä, ulkonäöstä ja statuksesta huolimatta. Tämä voi näkyä esimerkiksi palavereissa siten, että aivan jokaisen osallistujan mielipiteestä ollaan aidosti kiinnostuneita.

Sitoutumista puolestaan saadaan aikaan yhteisellä, merkityksellisellä ja jaetulla tavoitteella.

Psykologisesti turvallisessa ryhmässä vallitsee positiivinen keskinäisriippuvuus: kun joku muu onnistuu, minäkin onnistun.

Voimaantumisessa on kyse työn hallinnan, kyvykkyyden ja itsemääräytymisen tunteista, joita voidaan luoda purkamalla hierarkiaa. ­

- Työyhteisössä vapautuu valtava määrä energiaa, kun keskinäisen kyräilyn sijaan kaikki voivat keskittyä yhteiseen tavoitteeseen. Kenenkään ei tarvitse pönkittää omaa asemaansa, peitellä virheitään tai muodostaa kuppikuntia, jotka ovat psykologisesti turvattoman työyhteisön tunnusmerkkejä, Peltomaa toteaa.

Teksti: Maarit Laakso


Juttu kirjoitettu Psykologinen turvallisuus -webinaarista, jonka tallenteen voit katsoa täällä (kirjautuminen jäsentunnuksilla). Tutustu myös tuleviin webinaareihin tapahtumakalenterissamme!

Lisää aiheesta: Hyvinvointi

5 vinkkiä palautumiseen

Kuinka pitää jaksaminen balanssissa ja palautua paremmin? Lue psykologi, viestintävalmentaja Essi Juvakan vinkit jaksamiseen.

Lue lisää

Häpeä on tuttu tunne työuupuneelle - näillä vinkeillä eteenpäin

On tavallista, että työuupumiseen liittyy henkilökohtaisia ja vaikeita tunteita. Etenkin uupumisen akuutissa vaiheessa kielteisiä tuntemuksia voi olla työlästä yrittää käsitellä yksin. Ammattimentori Kati Huovinmaa jakaa vinkit häpeän tunteen käsittelyyn.

Lue lisää

Ennaltaehkäisten hyvinvoiva henkilöstö - eroon työuupumuksesta

Henkilöstö on yrityksen tärkein resurssi. Kuinka vähennämme psykososiaalista kuormitusta ja ennaltaehkäisemme työuupumusta?

Lue lisää

Hanna Tikander: Holiton elämä toi viikkoihin lisää päiviä

Mimmit sijoittaa -yhtiön Hanna Tikander päätti kolme vuotta sitten muuttaa elämäänsä ja raitistua. Holiton elämä on tuonut viikkoihin lisää päiviä. Se on myös vienyt lähemmäs sitä Hannaa, joka hän haluaa olla. Vuonna 2021 Tikander valmistui tradenomiksi Haaga-Heliasta.

Lue lisää

Epäiletkö työuupumusta? Ammattilaisen vinkit uupumuksen ensimerkkeihin

Tilastokeskuksen mukaan yli puolet naispalkansaajista pitää työuupumusta uhkana, joka voi osua omalle kohdalle. Epäiletkö työuupumusta? Lue ammattimentorin vinkit uupumuksen ensimerkkeihin.

Lue lisää