Virheet sallittu – psykologisesti turvallisessa työyhteisössä ei tarvitse olla täydellinen

17.12.2021 | Hyvinvointi

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että hän voi olla oma itsensä työyhteisössä ilman negatiivisia seurauksia minäkuvalle tai uralle.

– Psykologista turvallisuutta voi kuvata myös tiimin jäsenten yhteisesti jaetuksi hiljaiseksi uskomukseksi siitä, että työntekijät voivat ottaa henkilökohtaisia riskejä tulematta syrjityksi tai nolatuksi, sanoo Aino Peltomaa. Peltomaa on toiminut uravalmentajana lähes 10 vuoden ajan ja on kiinnostunut muun muassa työhyvinvoinnista, johon psykologinen turvallisuus kiistatta vaikuttaa.

– Psykologinen turvallisuus syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Turvallisen ryhmän jäsenet luottavat toisiinsa ja kunnioittavat toisiaan. Vuorovaikutus on avointa, erilaisuuteen suhtaudutaan kunnioittavasti ja heikkoutta sekä tietämättömyyttä saa osoittaa, Peltomaa jatkaa.

Psykologinen turvallisuus luodaan yhdessä

Googlen kuuluisan tutkimuksen mukaan psykologinen turvallisuus on tärkein tekijä tiimin menestyksen taustalla. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, miten virheisiin työyhteisössä tai tiimissä suhtaudutaan.

– Ryhmään kuulumisen tarve on syvällä DNA:ssamme ja sosiaalinen itsesuojeluvaisto elää meissä vahvana. Sen vuoksi emme halua menettää kasvojamme ryhmässä tekemällä virheitä tai näyttäytymällä heikkoina, kertoo Peltomaa.

Psykologinen turvallisuus ei siis synny automaattisesti, vaan sen eteen on tehtävä tietoista työtä. Ihmisillä on taipumus varovaisuuteen ja normien mukaiseen käytökseen. Työntekijä saattaa eriävää mielipidettä tai kysymystä esittäessään pelätä sitä, että häntä pidetään tyhmänä tai hänet sivuutetaan tai kyseenalaistetaan.  

Esihenkilöillä ja johdolla on iso rooli hyväksyvien normien luomisessa. Johdon tehtävänä on näyttää suuntaa ja edistää psykologista turvallisuutta omalla käytöksellään. 

Mitä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun työntekijä kyseenalaistaa esihenkilön näkemyksen?

– Normeihin pitää vaikuttaa, jotta turvallisuutta edistävät käytännöt tulevat yhteisiksi toimintamalleiksi. Kyse on kuitenkin ryhmäilmiöstä, yksinään ei johtaja voi turvallista ilmapiiriä luoda, Peltomaa kuvaa.

– On tärkeää, että työntekijä voi kysyä ääneen ”mitä järkeä tässä on”? Psykologisen turvallisuuden edistämisessä tarvitaan yksilöitä, jotka näyttävät suuntaa – eikä näiden henkilöiden tarvitse olla johtoportaassa.

Selkeä yhteinen tavoite keskittää työyhteisön energian oikein

Psykologisesti turvallisessa yhteisössä voidaan olla innovatiivisia sekä kyetään ottamaan riskejä ja toimimaan luovasti.

Tähän päästään Peltomaan mukaan näitä osa-alueita vahvistamalla:

  1. Oppiminen
  2. Luottamus
  3. Inkluusio
  4. Sitoutuminen
  5. Voimaantuminen

- Luottamuksen kokemus syntyy aidosta kohtaamisesta, kuuntelemisesta sekä välittämisen osoittamisesta. Ihmistä itseään tai hänen osaamistaan ei koskaan haasteta tai kyseenalaisteta. Työntekijällä on oltava tunne, etteivät muut käytä hänen haavoittuvuuttaan hyväkseen, Peltomaa kuvaa.

- Inkluusio tarkoittaa kaikkien tasa-arvoista kohtelua, huomioimista ja mukaan ottamista sekä ihmisten arvostamista ihmisinä, ulkonäöstä ja statuksesta huolimatta. Tämä voi näkyä esimerkiksi palavereissa siten, että aivan jokaisen osallistujan mielipiteestä ollaan aidosti kiinnostuneita.

Sitoutumista puolestaan saadaan aikaan yhteisellä, merkityksellisellä ja jaetulla tavoitteella.

Psykologisesti turvallisessa ryhmässä vallitsee positiivinen keskinäisriippuvuus: kun joku muu onnistuu, minäkin onnistun.

Voimaantumisessa on kyse työn hallinnan, kyvykkyyden ja itsemääräytymisen tunteista, joita voidaan luoda purkamalla hierarkiaa. ­

- Työyhteisössä vapautuu valtava määrä energiaa, kun keskinäisen kyräilyn sijaan kaikki voivat keskittyä yhteiseen tavoitteeseen. Kenenkään ei tarvitse pönkittää omaa asemaansa, peitellä virheitään tai muodostaa kuppikuntia, jotka ovat psykologisesti turvattoman työyhteisön tunnusmerkkejä, Peltomaa toteaa.

Teksti: Maarit Laakso


Juttu kirjoitettu Psykologinen turvallisuus -webinaarista, jonka tallenteen voit katsoa täällä (kirjautuminen jäsentunnuksilla). Tutustu myös tuleviin webinaareihin tapahtumakalenterissamme!

Lisää aiheesta: Hyvinvointi

Näin luot hyvää työilmapiiriä

Mistä hyvä työilmapiiri koostuu? Pohjana psykologinen turvallisuus. Kuinka toimit kommunikaatiotilanteissa? Kuinka konfliktit ratkaistaan? Voiko työpaikalla puhua vaikeistakin asioista?

Lue lisää

Työpaikalla kytee konflikti – miten ratkaista se rakentavasti?

Konflikti on viesti itse työn, työn tekemisen tai työn johtamisen ongelmista. Organisaatiosta kertoo se, miten konflikteihin suhtaudutaan – pureudutaanko taustasyihin aidosti vai etsitäänkö yhtä syyllistä.

Lue lisää

Näin vältät someniskan

Someniska on ilmiö, joka on seurausta nykyajan ahkerasta kännykän tuijottamisesta. Poimi tärpit someniskan estämiseen.

Lue lisää

Muutoksiin kannattaa ja voi varautua

Maailmassa tapahtuu jatkuvasti asioita, jotka vaikuttavat toisinaan yllättävästi omaan elämään. Kuinka muutoksiin voi varautua? 

Lue lisää

Blogi: Miksi työssään uupunut ei saa sairauspäivärahaa?

Uupunut saattaa saada lääkäriltä sairauspoissaolotodistuksen, jossa on koodi Z73.0. Koodi tarkoittaa työuupumusta. Mitä käytännön merkitystä tällä kansainväliseen tautiluokitukseen perustuvalla ICD-koodilla on?

Lue lisää