Ammattikorkeakouluille reilu mahdollisuus
21.3.2024 | Työelämä
Me akavalaiset AMK-liittojen koulutuspoliittiset asiantuntijat olemme huolissamme suomalaisen korkeakoulupolitiikan suunnasta. Ammattikorkeakoulujen autonomiaa koetellaan ja TKI-toiminnan potentiaali jää hyödyntämättä.
Näin ei voi jatkaa. Suomi tarvitsee vahvempaa kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista. Tarvitsemme perusteellista yhteiskunnallista vuoropuhelua ministeriön, poliittisten päättäjien, korkeakoulujen ja sidosryhmien kesken.
On hämmentävää katsoa ulkopuolelta, kuinka eurooppalaiset ammattikorkeakoulut voivat kehittyä vauhdilla, kun Suomessa pidetään samaan aikaan yllä vanhoja käsityksiä ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä.
Ammattikorkeakoulut ovat olleet osakeyhtiötä jo lähes kymmenen vuotta. Niiden omistajilla on merkittävä rooli ja valta päättää ammattikorkeakoulun toiminnasta, mukaan lukien sen kehittämisestä. Pahimmassa tapauksessa omistaja voi rajoittaa tai jopa estää ammattikorkeakoulun kehittymisen.
Nyt on oikea hetki tarkastella omistajaohjauksen vaikutuksia uudelleen, ja pohdittava kansallista ohjausta. Olemme huolissamme tilanteesta, jossa ammattikorkeakoulutuksen intressi vaikuttaa jäävän muiden intressien alle. Akavalaisten amk-liittojen asiantuntijoina jaamme Arenen huolen ammattikorkeakoulujen autonomian sulamisesta.
TKI-mahdollisuus hukattu
Muualla Euroopassa ammattikorkeakoulut ovat vahvasti ja laajasti mukana kansallisessa TKI-toiminnassa ja niille myös suunnataan voimallisesti TKI-rahoitusta.
Suomessa valtio käyttää tänä vuonna TKI-toimintaan noin 2,5 miljardia euroa, josta ammattikorkeakoulujen siivu on vain noin viisi prosenttia. Ammattikorkeakoulujen tehtäväksi on lailla määrätty tehdä soveltavaa TKI-toimintaa, johon tarvitaan tukevia ja selkeitä rahoitusinstrumentteja.
Euroopassa suomalaisia ammattikorkeakouluja kohdellaan tasavertaisesti ja yhdenvertaisesti suomalaisten yliopistojen kanssa. Nykyiset rakenteet kuitenkin rajoittavat ammattikorkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä ja sen rakentamista jopa estäen kansainvälisen TKI-rahoituksen hyödyntämistä ja hakua. Nämä haasteet on niin halutessaan helppo poistaa.
On aika vahvistaa kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista ja antaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle reilut mahdollisuudet kansallisessa rahoituksessa. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen, joka yhdessä kouluttaa ja kehittää omien profiiliensa mukaan ja tekevät molempia arvostavaa yhteistyötä.
Akavalaisten AMK-liittojen koulutuspoliittiset asiantuntijat
Tuomas Meriniemi, Tradenomit
Anniina Sippola, Insinööriliitto IL ry
Miihkali Härkönen, Insinööriliitto IL ry
Hannele Louhelainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat
Jaana Manssila, Talentia
Aija Saarinen, Terveydenhoitajaliitto
Ajatuksiamme korkeakoulujärjestelmän, koulutuksen rahoituksen, tutkintojen laadun ja sisällön kehittämiseksi on laajemmin tarjolla koulutuspoliittisessa ohjelmassamme.

Tuomas Meriniemi
Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka
040 357 2628
tuomas.meriniemi@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä

Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?
Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Miksi järjestäytymisestä halutaan rangaista?
Ammattiliiton jäsenmaksu kuittautuu helposti tulevan kauden palkankorotuksilla.

Tradenomit ja kansainvälinen edunvalvonta - EU ja paljon muuta
Suomalaisesta työelämää koskettavasta lainsäädännöstä merkittävä osa tulee Euroopan unionin valmistelun kautta. Siksikin oikea-aikainen ja vaikuttava edunvalvonta vaatii yhä tarkkaavaisempia toimia kansainvälisesti.

Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa
Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.