Korona-aika on nostanut esille asiantuntijoiden ja tietotyöntekijöiden työuupumuksen sekä mielenterveysongelmat. Työikäisessä väestössä psyykkinen kuormitus on korkeaa: 20–29-vuotiaiden joukossa kuormittuneisuus on aikuisväestössä kaikkein suurinta, mutta 30–39-vuotiailla ja 40–49-vuotiailla kuormitus on selkeästi kasvanut eniten.

Maan hallitus päätti uusista työllisyystoimista helmikuussa, jotka sisältävät myös työturvallisuuslain uudistuksen. Sen tavoitteena on vahvistaa työkyvyn tukemista ja työelämässä pysymistä. Tavoitteiden toteuttamiseksi säädetään täsmällisemmin psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä, arvioinnista, mittaamisesta ja seurannasta sekä työsuojelun näkökulmasta välttämättömistä oikeuksista ja velvollisuuksista muuttuvassa työelämässä.

Pidämme ensiarvoisen tärkeänä psyykkisen kuormituksen varhaista tunnistamista ja työterveyden ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä. Keskusjärjestömme Akava on käynnistänyt laajan hankkeen työhyvinvoinnin edistämiseksi, jossa yhtä lailla vaaditaan varhaista puuttumista asiantuntijoiden kuormittumisen ehkäisemiseksi. Myös työturvallisuuslain kokonaisuudistus on välttämätöntä. Sitä edellytetään, koska nykyinen työturvallisuuslaki perustuu pääosin rakennuksilla ja telakoilla tapahtuvien fysiologisten ongelmien ehkäisyyn. Asiantuntijoiden kokemaa psykososiaalista kuormitusta ei pystytä nykyisen lain säädöksin riittävästi hallitsemaan.  Asiaan on puututtava täsmällisemmin, velvoittavammin ja kattavammin.

Kokonaisuudistus olisi laaja, koska kuormitus kerääntyy laaja-alaisesti. Asiantuntijan kuormitustekijät muodostuvat mm. työn järjestelyihin liittyvistä tekijöistä: työtehtävien suunnittelusta, -jakamisesta ja työn tekemisen edellytyksistä huolehtimisesta. Tradenomeista noin 25 prosenttia kokee paljon tai melko paljon työhön liittyvää stressiä.

Työpaikoilla pitäisikin hoitaa perusasiat kuntoon: perehdytys, työnkuvat, työmäärä aikaan nähden, realistiset tavoitteet, oikeat työvälineet ja minimoitava häiriötekijät.

Pitkät etätyöjaksot rajoittavat normaalia arjen keskustelua iloineen ja suruineen työpaikoilla. Työn sisältö ja työyhteisön sosiaalinen toimivuus nousevat silloin merkittävään asemaan. Niiden kuormittavuutta yksittäiselle työntekijälle on haasteellista havainnoida etätyössä, mutta niiden vaikutuksesta työkykyyn ja kuormittavuuteen pitäisi työpaikalla pystyä keskustelemaan. Se loisi turvallista työyhteisöä, jota tarvitaan työntekijöiden innovatiivisuuden ylläpitämiseen.

Jokainen työntekijä on tärkeä. Lääkärin toteamalla stressillä tai uupumuksella saa palkallista sairauslomaa vain, jos sen on osoitettu johtuvan töistä. Tämä on johtanut paljolti siihen, että suomalaisten kansansairaudeksi on muodostunut masennus. Puuttumalla oikealla tavalla ennalta asiantuntijatyön kuormittavuuteen on suunta kaikissa tapauksissa oikea. Kun työn kuormittavuus ei aiheuta liikaa stressiä, pysyy muukin elämä paremmin hallinnassa.

Kokonaisuudistus edellyttää tarkennuksia seuraaviin säädöksiin:

• Työturvallisuuslaki
• Työsuojelun valvontalaki
• Asetus psykososiaalisesta kuormituksesta
• Työtapaturma- ja ammattitautilaki
• Työaikalaki
• Työterveyshuoltolaki
• Tarkennuksia osa-aikatyön oikeuteen, osasairaspäivärahaan ja osatyökyvyttömyyseläkkeeseen

Tutustu myös:
Tradenomien jäsentutkimus
Tavoitteemme työhyvinvoinnin edistämiseksi