Auttaako päähän potkiminen työllistymiseen?
1.11.2023 | Työelämä
Työmarkkinoita halutaan joustavoittaa eli toisin sanoen nykyistä lainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia halutaan keventää. Hallitusohjelman mukaisesti työsuhdeturvaa heikennetään esimerkiksi väljentämällä irtisanomissuojaa ja poistamalla määräaikaisten työsuhteiden perusteita. Tämä kaikki työllisyyden kasvun nimissä. Hallitus tarjoilee yksilöille lisämotivaatiota työn vastaanottamiseksi heikentämällä työttömyysturvaa.
Ja nämä hallitusohjelman esitykset ovat kovaa vauhtia muuttumassa lainsäädännöksi. Lisäksi Suomen Yrittäjät ovat vaatineet näiden kirjausten lisäksi muun muassa sunnuntaikorvausten poistamista. Muutoin elinkeinoelämän hiljaisuus on korvia särkevää. Ja miksipä huudella, kun hallitus hoitaa tehokkaasti sen edunvalvontaa. Olemmeko tilanteessa, jossa yhdelle osapuolelle tulee vähän liikaa "joululahjoja" kerralla?
Hyvin harvoin kuulee sellaisia ajatuksia, jossa työllisyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantamiseksi mietittäisiin keinoja, joilla investointeihin kannustettaisiin. Miten toimisi esimerkiksi investointivaraus, joka on käytössä Virossa? Sitä kautta liikevoiton voisi hillota yritykseen sillä edellytyksellä, että sen investoisi muutaman vuoden sisällä TKI-toimintaan, koneisiin, kalusteisiin tai uusiin rekrytointeihin.
Onko Suomessa todella ainoa tapa parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä investointeja poistaa irtisanomissuoja ja heikentää työntekijöiden työehtoja? Toki jo kirjanpidollisestikin työntekijät ovat aina olleet tuloslaskelmassa (eli kuluina), eikä taseessa kuten koneet (eli arvona).
Kuten yrityksillekin, niin myös ihmisille on ennakoitavuus tärkeää. Työsuhteen keston ennakoitavuus on edellytys koko elämän rakentamiselle. Ilman ennakoitavuutta ei synny taloja, leikkipuistoja eikä arjen investointeja. Vaikka keskittynyt teollisuus tuokin Suomeen leivän, niin kotitalouksia ei kuitenkaan kannata unohtaa.
Työllisyys ei parane yksilöiden tilannetta kurjistamalla vaan löytämällä kannusteita, joilla elinkeinoelämä investoi rohkeammin osaamiseen, TKI-toimintaan ja koneisiin. Sitä kautta ne uudet työpaikat löytyvät.
Lue myös:
Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Kotihoidontuki on kiintiöitävä
Kotihoidon tuki pitäisi kiintöidä samaan tapaan kuin vanhempainvapaat. Se edistäisi työelämän tasa-arvoa, tasaisempaa hoitovastuuta ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin.
Henkilöstön edustajana oppii uutta sekä työpaikastaan että luottamustehtävästään: ” Oma ammattiliitto ja YTN auttavat ja ovat taustalla tukena”
Nikke Syväkuru on työpaikkansa Luvata Oy:n työsuojeluvaltuutettu ja varaluottamushenkilö. Liiketalouden sekä IT-alan tradenomi on toiminut luottamustehtävissään kohta kaksi vuotta ja aikoo asettua ehdolle myös toiselle kaudelle.
Luottamushenkilönä pääsee vaikuttamaan: ”Jos muiden hyvinvointi ja työolot kiinnostavat, tämä on ihan avainpaikka”
Tradenomi YAMK Noora Montonen työskentelee Laurea-ammattikorkeakoulussa verkkolehti Laurea Journalin päätoimittajana ja toimii luottamushenkilönä ensimmäistä kauttaan. Kausi on pian katkolla ja Montonen aikoo asettua uudelleen ehdolle.
Tradenomi, näin työehtosopimus kasvattaa tilipussiasi työuran aikana
On tärkeää ymmärtää, että työehtosopimukset turvaavat paljon enemmän kuin vain palkan. Ne ovat kuin henkilökohtainen vakuutus, joka on olemassa silloin, kun sitä eniten tarvitset. Paljonko tradenomi voi hyötyä työehtosopimuksesta? Lue asiantuntijamme Joonas Kopran blogi aiheesta!
Tradenominaisen palkkapäivä on marraskuun puolivälissä
Naisten palkkapäivää vietettiin 2. marraskuuta 2025. Tradenominaisten palkkapäivä on selvityksemme perusteella hieman myöhemmin, marraskuun puolivälissä. Tradenomien palkkaero miesten ja naisten välillä on yksityisellä sektorilla 13 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin 658 euroa. Julkisella sektorilla ero on 11 prosenttia, eli keskimäärin 500 euroa.