Auttaako päähän potkiminen työllistymiseen?
1.11.2023 | Työelämä
Työmarkkinoita halutaan joustavoittaa eli toisin sanoen nykyistä lainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia halutaan keventää. Hallitusohjelman mukaisesti työsuhdeturvaa heikennetään esimerkiksi väljentämällä irtisanomissuojaa ja poistamalla määräaikaisten työsuhteiden perusteita. Tämä kaikki työllisyyden kasvun nimissä. Hallitus tarjoilee yksilöille lisämotivaatiota työn vastaanottamiseksi heikentämällä työttömyysturvaa.
Ja nämä hallitusohjelman esitykset ovat kovaa vauhtia muuttumassa lainsäädännöksi. Lisäksi Suomen Yrittäjät ovat vaatineet näiden kirjausten lisäksi muun muassa sunnuntaikorvausten poistamista. Muutoin elinkeinoelämän hiljaisuus on korvia särkevää. Ja miksipä huudella, kun hallitus hoitaa tehokkaasti sen edunvalvontaa. Olemmeko tilanteessa, jossa yhdelle osapuolelle tulee vähän liikaa "joululahjoja" kerralla?
Hyvin harvoin kuulee sellaisia ajatuksia, jossa työllisyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantamiseksi mietittäisiin keinoja, joilla investointeihin kannustettaisiin. Miten toimisi esimerkiksi investointivaraus, joka on käytössä Virossa? Sitä kautta liikevoiton voisi hillota yritykseen sillä edellytyksellä, että sen investoisi muutaman vuoden sisällä TKI-toimintaan, koneisiin, kalusteisiin tai uusiin rekrytointeihin.
Onko Suomessa todella ainoa tapa parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä investointeja poistaa irtisanomissuoja ja heikentää työntekijöiden työehtoja? Toki jo kirjanpidollisestikin työntekijät ovat aina olleet tuloslaskelmassa (eli kuluina), eikä taseessa kuten koneet (eli arvona).
Kuten yrityksillekin, niin myös ihmisille on ennakoitavuus tärkeää. Työsuhteen keston ennakoitavuus on edellytys koko elämän rakentamiselle. Ilman ennakoitavuutta ei synny taloja, leikkipuistoja eikä arjen investointeja. Vaikka keskittynyt teollisuus tuokin Suomeen leivän, niin kotitalouksia ei kuitenkaan kannata unohtaa.
Työllisyys ei parane yksilöiden tilannetta kurjistamalla vaan löytämällä kannusteita, joilla elinkeinoelämä investoi rohkeammin osaamiseen, TKI-toimintaan ja koneisiin. Sitä kautta ne uudet työpaikat löytyvät.
Lue myös:
Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Työelämä muuttuu arpapeliksi
Miten hallituksen työelämämuutokset vaikuttavat tradenomiin? Lue asiantuntijamme analyysi irtisanomissuojan heikentymisestä, määräaikaisuuksista ja ammattiliiton jäsenyyden merkityksestä muuttuvilla työmarkkinoilla.
Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero piinaa suomalaista työelämää – mikä neuvoksi?
Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero on tradenomien keskuudessa noin 8,4 prosenttia. Selittämätön palkkaero on yksi merkittävimpiä ongelmia tasa-arvon toteutumiselle työelämässä ja sillä on kauaskantoiset vaikutukset jopa eläkkeisiin. Siihen voidaan vaikuttaa muun muassa perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella, palkka avoimuudella ja palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanolla.
Tekoäly muuttaa työtä – edunvalvonnan pysyttävä kehityksen kyydissä
Tekoäly tulee muuttamaan etenkin tietopohjaista asiantuntijatyötä. Rutiinitehtävien siirtyminen tekoälylle haastaa miettimään, miten työt järjestetään fiksusti uudella tavalla.
Jäsenmaksun verovähennys poistuu vuonna 2026
Tradenomien jäsenyys on pieni investointi omaan työuraan, palkkakehitykseen sekä paremman työelämän saavuttamiseen kaikille tradenomeille. Vain 1,08 euroa päivässä!
Kotihoidontuki on kiintiöitävä
Kotihoidon tuki pitäisi kiintöidä samaan tapaan kuin vanhempainvapaat. Se edistäisi työelämän tasa-arvoa, tasaisempaa hoitovastuuta ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin.