Auttaako päähän potkiminen työllistymiseen?

1.11.2023 | Työelämä

Työmarkkinoita halutaan joustavoittaa eli toisin sanoen nykyistä lainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia halutaan keventää. Hallitusohjelman mukaisesti työsuhdeturvaa heikennetään esimerkiksi väljentämällä irtisanomissuojaa ja poistamalla määräaikaisten työsuhteiden perusteita. Tämä kaikki työllisyyden kasvun nimissä. Hallitus tarjoilee yksilöille lisämotivaatiota työn vastaanottamiseksi heikentämällä työttömyysturvaa.

Ja nämä hallitusohjelman esitykset ovat kovaa vauhtia muuttumassa lainsäädännöksi. Lisäksi Suomen Yrittäjät ovat vaatineet näiden kirjausten lisäksi muun muassa sunnuntaikorvausten poistamista. Muutoin elinkeinoelämän hiljaisuus on korvia särkevää. Ja miksipä huudella, kun hallitus hoitaa tehokkaasti sen edunvalvontaa. Olemmeko tilanteessa, jossa yhdelle osapuolelle tulee vähän liikaa "joululahjoja" kerralla?

Hyvin harvoin kuulee sellaisia ajatuksia, jossa työllisyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantamiseksi mietittäisiin keinoja, joilla investointeihin kannustettaisiin. Miten toimisi esimerkiksi investointivaraus, joka on käytössä Virossa? Sitä kautta liikevoiton voisi hillota yritykseen sillä edellytyksellä, että sen investoisi muutaman vuoden sisällä TKI-toimintaan, koneisiin, kalusteisiin tai uusiin rekrytointeihin.

Onko Suomessa todella ainoa tapa parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä investointeja poistaa irtisanomissuoja ja heikentää työntekijöiden työehtoja? Toki jo kirjanpidollisestikin työntekijät ovat aina olleet tuloslaskelmassa (eli kuluina), eikä taseessa kuten koneet (eli arvona).

Kuten yrityksillekin, niin myös ihmisille on ennakoitavuus tärkeää. Työsuhteen keston ennakoitavuus on edellytys koko elämän rakentamiselle. Ilman ennakoitavuutta ei synny taloja, leikkipuistoja eikä arjen investointeja. Vaikka keskittynyt teollisuus tuokin Suomeen leivän, niin kotitalouksia ei kuitenkaan kannata unohtaa.

Työllisyys ei parane yksilöiden tilannetta kurjistamalla vaan löytämällä kannusteita, joilla elinkeinoelämä investoi rohkeammin osaamiseen, TKI-toimintaan ja koneisiin. Sitä kautta ne uudet työpaikat löytyvät.
 


Lue myös:

Ville-Veikko Rantamaula

Edunvalvontajohtaja

040 832 6682

ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?

Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.

Lue lisää

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Lue lisää

Miksi järjestäytymisestä halutaan rangaista?

Ammattiliiton jäsenmaksu kuittautuu helposti tulevan kauden palkankorotuksilla.

Lue lisää

Tradenomit ja kansainvälinen edunvalvonta - EU ja paljon muuta

Suomalaisesta työelämää koskettavasta lainsäädännöstä merkittävä osa tulee Euroopan unionin valmistelun kautta. Siksikin oikea-aikainen ja vaikuttava edunvalvonta vaatii yhä tarkkaavaisempia toimia kansainvälisesti.

Lue lisää

Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa

Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.

Lue lisää