Auttaako päähän potkiminen työllistymiseen?
1.11.2023 | Työelämä
Työmarkkinoita halutaan joustavoittaa eli toisin sanoen nykyistä lainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia halutaan keventää. Hallitusohjelman mukaisesti työsuhdeturvaa heikennetään esimerkiksi väljentämällä irtisanomissuojaa ja poistamalla määräaikaisten työsuhteiden perusteita. Tämä kaikki työllisyyden kasvun nimissä. Hallitus tarjoilee yksilöille lisämotivaatiota työn vastaanottamiseksi heikentämällä työttömyysturvaa.
Ja nämä hallitusohjelman esitykset ovat kovaa vauhtia muuttumassa lainsäädännöksi. Lisäksi Suomen Yrittäjät ovat vaatineet näiden kirjausten lisäksi muun muassa sunnuntaikorvausten poistamista. Muutoin elinkeinoelämän hiljaisuus on korvia särkevää. Ja miksipä huudella, kun hallitus hoitaa tehokkaasti sen edunvalvontaa. Olemmeko tilanteessa, jossa yhdelle osapuolelle tulee vähän liikaa "joululahjoja" kerralla?
Hyvin harvoin kuulee sellaisia ajatuksia, jossa työllisyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantamiseksi mietittäisiin keinoja, joilla investointeihin kannustettaisiin. Miten toimisi esimerkiksi investointivaraus, joka on käytössä Virossa? Sitä kautta liikevoiton voisi hillota yritykseen sillä edellytyksellä, että sen investoisi muutaman vuoden sisällä TKI-toimintaan, koneisiin, kalusteisiin tai uusiin rekrytointeihin.
Onko Suomessa todella ainoa tapa parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä investointeja poistaa irtisanomissuoja ja heikentää työntekijöiden työehtoja? Toki jo kirjanpidollisestikin työntekijät ovat aina olleet tuloslaskelmassa (eli kuluina), eikä taseessa kuten koneet (eli arvona).
Kuten yrityksillekin, niin myös ihmisille on ennakoitavuus tärkeää. Työsuhteen keston ennakoitavuus on edellytys koko elämän rakentamiselle. Ilman ennakoitavuutta ei synny taloja, leikkipuistoja eikä arjen investointeja. Vaikka keskittynyt teollisuus tuokin Suomeen leivän, niin kotitalouksia ei kuitenkaan kannata unohtaa.
Työllisyys ei parane yksilöiden tilannetta kurjistamalla vaan löytämällä kannusteita, joilla elinkeinoelämä investoi rohkeammin osaamiseen, TKI-toimintaan ja koneisiin. Sitä kautta ne uudet työpaikat löytyvät.
Lue myös:
Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Korkeakoulututkinnosta tulisi saada verovähennys
Esitämme mallia, jossa korkeakoulututkinnon suorittaminen huomioitaisiin henkilökohtaisessa verotuksessa.
Miksi kuulua ammattiliittoon? Järjestäytyminen kannattaa myös taloudellisesti
Liitot neuvottelivat tänä keväänä työ- ja virkaehtosopimukset. Yleiskorotus on valtava rahallinen jäsenetu, joka näkyy suoraan tilipussissa. Saat liiton juristilta apua työelämän riitatilanteissa jäsenmaksun hinnalla. Lue mitä muita etuja jäsenyys tuo tullessaan!
Vaikea työehtosopimusneuvottelukierros toi ostovoimaa ja torjuntavoittoja
Kaikkien työntekijöiden ostovoima nousee yleiskorotusten ansiosta, eikä irtisanomissuojaa murenneta. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus näyttää muille tradenomialoille suuntaa, mutta neuvottelut olivat harvinaisen hankalat.
Tradenomi, tuntuuko että työtäsi johtaa tekoäly? – Mitä on algoritmijohtaminen?
Algoritminen johtaminen, eli tekoälyn hyödyntäminen johtamistehtävissä, yleistyy nopeasti automatisoiden perinteisiä johtamispäätöksiä. Se on jo läsnä esimerkiksi työvuorosuunnittelussa ja alustataloudessa. Tekoälyä hyödynnetään johtamisessa jo monella työpaikalla, vaikka säännöt ovat vielä suurelta osin sopimatta ja EU-direktiivi on vasta valmisteilla.
Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?
Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.