Auttaako päähän potkiminen työllistymiseen?
1.11.2023 | Työelämä
Työmarkkinoita halutaan joustavoittaa eli toisin sanoen nykyistä lainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia halutaan keventää. Hallitusohjelman mukaisesti työsuhdeturvaa heikennetään esimerkiksi väljentämällä irtisanomissuojaa ja poistamalla määräaikaisten työsuhteiden perusteita. Tämä kaikki työllisyyden kasvun nimissä. Hallitus tarjoilee yksilöille lisämotivaatiota työn vastaanottamiseksi heikentämällä työttömyysturvaa.
Ja nämä hallitusohjelman esitykset ovat kovaa vauhtia muuttumassa lainsäädännöksi. Lisäksi Suomen Yrittäjät ovat vaatineet näiden kirjausten lisäksi muun muassa sunnuntaikorvausten poistamista. Muutoin elinkeinoelämän hiljaisuus on korvia särkevää. Ja miksipä huudella, kun hallitus hoitaa tehokkaasti sen edunvalvontaa. Olemmeko tilanteessa, jossa yhdelle osapuolelle tulee vähän liikaa "joululahjoja" kerralla?
Hyvin harvoin kuulee sellaisia ajatuksia, jossa työllisyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantamiseksi mietittäisiin keinoja, joilla investointeihin kannustettaisiin. Miten toimisi esimerkiksi investointivaraus, joka on käytössä Virossa? Sitä kautta liikevoiton voisi hillota yritykseen sillä edellytyksellä, että sen investoisi muutaman vuoden sisällä TKI-toimintaan, koneisiin, kalusteisiin tai uusiin rekrytointeihin.
Onko Suomessa todella ainoa tapa parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä investointeja poistaa irtisanomissuoja ja heikentää työntekijöiden työehtoja? Toki jo kirjanpidollisestikin työntekijät ovat aina olleet tuloslaskelmassa (eli kuluina), eikä taseessa kuten koneet (eli arvona).
Kuten yrityksillekin, niin myös ihmisille on ennakoitavuus tärkeää. Työsuhteen keston ennakoitavuus on edellytys koko elämän rakentamiselle. Ilman ennakoitavuutta ei synny taloja, leikkipuistoja eikä arjen investointeja. Vaikka keskittynyt teollisuus tuokin Suomeen leivän, niin kotitalouksia ei kuitenkaan kannata unohtaa.
Työllisyys ei parane yksilöiden tilannetta kurjistamalla vaan löytämällä kannusteita, joilla elinkeinoelämä investoi rohkeammin osaamiseen, TKI-toimintaan ja koneisiin. Sitä kautta ne uudet työpaikat löytyvät.
Lue myös:
![](/site/assets/files/20213/ville-veikko_rantamaula_02-nettisivut.300x300-u1i0s1q90f1.jpg)
Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
![](/site/assets/files/76099/tyottomyyskassa-kuvitus.740x660-u1i0s1q90f1.jpg)
Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyydet täydentävät toisiaan
Työttömyyskassan ja ammattiliiton jäsenyydet täydentävät toisiaan. Siinä, missä työttömyyskassa turvaa toimeentulon haastavina hetkinä, ammattiliitto auttaa uralla eteenpäin monenlaisissa tilanteissa.
![](/site/assets/files/76067/istock-653833004.740x660-u1i0s1q90f1.jpg)
Kuka hoitaa sairasta lasta työpäivän aikana?
Tiesitkö, että vanhemmat voivat hoitaa sairasta lasta myös samana päivänä? Lue asiantuntijamme Joonaksen blogi aiheesta.
![](/site/assets/files/75801/yleiskorotus.740x660-u1i0s1q90f1t590l672z0.jpg)
Tradenomi, kuka neuvottelee palkankorotuksesi?
Mitä tarkoittaa yleiskorotus? Kuinka se vaikuttaa tradenomin palkkaan? Lue asiantuntijamme blogikirjoitus.
![](/site/assets/files/75431/eujuttu-nostokuva.740x660-u1i0s1q90f1.jpg)
Tradenomien eurovaalitavoitteiden keskiössä asiantuntijoiden oikeudet ja tekoälyn pelisäännöt
Tradenomien teemoina europarlamenttivaaleissa ovat asiantuntijoiden mahdollisuus irtautua ja palautua työstä, työn psykososiaalisen kuormituksen huomioiminen sekä pelisäännöt alustatyölle ja tekoälyn käytölle työelämässä.
![](/site/templates/resources/images/default.jpg)
Vaatiiko edunvalvonta voimaa vai rintanappeja?
Jos työelämäkirjausten vaikuttamiseksi palkansaajajärjestöiltä halutaan yhteisiä toimia, niistä pitää sopia yhdessä. Samalla on arvioitava vaikuttamisen keinot, sillä muinoin hyväksi havaitut toimet eivät välttämättä enää nykypäivänä toimi.