Tradenomien jäsenkysely pureutui osaamistarpeisiin. Kristallipallossa näkyvät digitaaliset taidot ja datan analysointi, joita tarvitaan tulevaisuuden työelämässä.

Kannattaa kuunnella Petri Rytköstä, joka työskentelee viestinnän asiantuntijana senioriliitossa. 

– Taidot vaativat jatkuvaa ylläpitoa. Viiden vuoden välein on hyvä pyörähtää korkeakoulun tai yliopiston lis-toilla ja katsoa, löytyykö sieltä uusia, sopivia palikoita.

Rytkönen suoritti AMK-tutkinnon 2010 ja YAMK-tutkinnon parisen vuotta sitten. Karelia-ammattikorkeakoulusta löytyi kiinnostava koulutusohjelma, jolla hän täydensi osaamistaan.

– Kaipasin lisäoppia muun muassa strategisesta johtamisesta ja esimiestyöstä. Samalla sain muistutettua mieleen oman työn johtamistaitoja.

Oppimisvauhti ei ole hiljentynyt: parhaillaan Rytkönen suorittaa koodariopintoja ja perehtyy datan analysointiin ja tekoälyyn.

– Työmarkkinakelpoisuudestaan on huolehdittava, ei pidä pysähtyä nykyiseen työhön vaan horisonttia kannattaa pitää kauempana.

Arvokasta tietoa jäseniltä

Tradenomit toteutti keväällä kyselyn jäsenilleen asiakaskokemuksesta. Siinä kartoitettiin myös näkemyksiä siitä, millaista osaamista he tarvitsevat työelämässä nyt ja tulevaisuudessa.

– Saimme arvokasta tietoa, kiittelee asiantuntija Henna Hirvonen, joka vastaa Tradenomeissa koulutus- ja elinkeinopolitiikasta.

Osaamistarpeissa kärkeen nousivat datan analysointi ja digitaaliset työvälineet.

Niin nykypäivän kuin tulevaisuuden osaamistarpeissa kärkeen nousivat datan analysointi ja digitaaliset työvälineet, mitä Hirvonen ei sinänsä pidä yllättävä. Samoja tuloksia on tullut myös Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumista, jonka yhdessä ryhmässä Hirvonen on mukana.

– Työnantajat kokevat, että tulevia ykkösosaamistaitoja on datan analysointi, tunnistaminen ja kerääminen: analysoinnin lisäksi pitää tietää, mitä datalla tehdään ja miten sitä voi käyttää perustelemisen pohjana eri projekteissa. Tätä viestiä olemme vieneet myös korkeakouluille.

Työelämässä odotetaan jopa valmiimpia digitaitoja kuin mitä korkeakouluista on ollut saatavilla. Esimerkiksi datan analysointi voisi olla jo tutkintoon sisällytettäviä perustaitoja.

Metataitojakin tarvitaan

Nykytyössään ja myös tulevaisuudessa jäsenet kaipasivat lisää osaamista myös projektinhallinnasta, oman työn johtamisesta, budjetoinnista ja rahoituksesta sekä esihenkilötyöstä.

Hirvonen toteaa, että kovan faktan lisäksi tarvitaan myös metataitojen kehittämistä. Viestintää, esiintymis-, neuvottelu- ja tiimitaitoja sekä verkostoitumista olisi hyvä olla korkeakouluopinnoissa enemmän. Taidot voi sisällyttää muihin opintoihin.

– Metataidoissa voi harjaantua vähitellen ja kehittyä lisää työelämässä.

Tradenomilla on markkina-arvoa

Hirvosen mukaan laadukas tutkinto on peruskivi, jonka päälle on hyvä rakentaa uutta osaamista.

– Tradenomitutkinto antaa erinomaiset valmiudet tehdä työelämässä melkein mitä vain. Useammat myös ymmärtävät, että osaamistaan tulee kehittää koko työuran aikana – tutkintoon johtava koulutus ei ole ainoa tapa.

Digitalisaatio antaa laajat mahdollisuudet itseopiskeluun ja osaamistaan voi kehittää avoimessa korkeakoulussa suorittamatta kokonaan uutta tutkintoa. Hirvonen korostaa, että koko ajan voi oppia uutta myös tekemällä työtä ja olemalla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Tradenomit toimii ja keskustelee aktiivisesti koulutuspolitiikan saralla. Jäsenten ääni kuuluu valtakunnallisesti ja päätöksentekoareenoilla. Ajan hermolla on oltava mukana.

– Koulutuspolitiikalla haluamme muun muassa vaikuttaa tutkinnon laatuun, jotta se kehittyy ja säilyttää työelämärelevanssin. Aktiivisella koulutuspolitiikalla vaikutetaan myös tutkinnon tunnettuuteen ja tradenomin markkina-arvoon. Koulutus-politiikassa työ on pitkäjänteistä; pikavoittoja on harvoin tarjolla.

Teksti: Tarja Västilä