Elizabeth Harjunpää perusti ukrainalaisille tukikeskuksen Helsinkiin
30.6.2022 | Uratarinat
Yksi meistä: Elizabeth Harjunpää
Ukrainalaistaustainen Elizabeth Harjunpää on asunut 10 vuotta Suomessa. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, hänen oli pakko toimia. Hän perusti apukeskuksen ukrainalaisille Helsingin Vallilaan.
Elizabeth oli palaamassa Suomeen lomamatkalta Espanjasta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. ”Minulla oli vahva tunne, että jotakin pitää tehdä. Halusin olla mukana rakentamassa alustaa, johon kaikki halukkaat voivat tulla mukaan. Alkuperäisestä ideasta kesti kaksi viikkoa siihen, kun avasimme 16. maaliskuuta ovet Vallilassa”, Elizabeth kertoo apukeskuksen synnystä.
Miten vapaaehtoisvoimin pyörivän apukeskuksen toiminta on sujunut?
Suomessa on nyt yli 20 000 sotaa paennutta, rekisteröitynyttä ukrainalaista. Ukraina-apukeskuksessa on käynyt heistä noin 4 000. Monenlaista apua tarvitaan – alkaen ruoka- ja hygieniatuotteista –, koska niin moni on paennut vain passi mukanaan. Suomeen tulleista ukrainalaisista lähes kaikki ovat naisia tai lapsia, koska miehet eivät voi lähteä maasta. Äidit kyselevät, miten lapset laitetaan kouluun ja mistä löytyy itselle töitä. Integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnostaa paljon.
Sinulla on perhettä Kiovassa. Miten pystyt pitämään itsesi kasassa?
Sitä ei varmasti voi koskaan ymmärtää, millaista on joutua lähtemään omasta kodista ja omasta maasta – ennen kuin niin käy omalla kohdalla. Minulla on kaikki hyvin täällä Suomessa, mutta huoli omasta maasta on niin iso, että välillä se tuntuu lamauttavalta.
Mikä toi sinut aikanaan Suomeen ja mikä on viestisi suomalaisille?
Rakkaus toi minut Suomeen. Olin aikaisemmin opiskellut kandidaatin tutkinnon Ukrainassa, Suomessa luin itseni maisteriksi Tampereen yliopistossa. Varsinainen päätyöni on toimia seniorianalyytikkona Nepassa, jossa olen ollut reilut kolme vuotta. Suomi on tehnyt hyvää työtä ukrainalaisten tukemisessa. Ei silti pidä unohtaa, että sota jatkuu edelleen, joten lahjoituksia tarvitaan yhä. Yritykset voivat auttaa ottamalla ukrainalaisia töihin.
Haastattelu on julkaistu Tradenomi-lehdessä 2/2022.
Teksti: Sami Anteroinen
Kuva: Juho Kuva
Lisää aiheesta: Uratarinat
Kiinnostus vieraisiin kieliin on vienyt Tiina Pantelakiksen tradenomiopintojen ja ulkomaankaupan pariin
Kiinnostus vieraisiin kieliin on vienyt Tiina Pantelakiksen tradenomiopintojen ja ulkomaankaupan pariin. Tiina kertoo uratarinansa Tradenomi-lehdessä 4/2025.
Tradenomi Petri Virkkunen työskentelee asiakkuuksien kehittämisen ja asiakaskokemuksen parissa
Sattumusten sarja sysäsi Petri Virkkusen ensin tradenomiksi ja sittemmin päällikkötehtäviin.
Vaatebrändi Kaikon perustaja Mirjam Sokka: "Idea yrityksestä kypsyi projektijohtamisen kurssilla"
Vaatebrändi Kaikon perustaja Mirjam Sokka ei antanut periksi, vaikka maailman kriisit nitistivät myynnin. Yrittäjä reivasi kurssia ja nyt katse suuntautuu ulkomaille.
Tradenomi Hanna Kaartisen työ on oikeustiedettä, autokauppaa ja kaikkea siltä väliltä
Ulosottoylitarkastaja Hanna Kaartinen on urallaan oppinut katsomaan asioita uudella tavalla.
Vuoden tradenomiopiskelija Hannah Nurmi löysi opinnoista ystäviä, työmahdollisuuksia ja järjestökipinän
Vuoden tradenomiopiskelijaksi valittu Hannah Nurmi viimeistelee opintojaan Turun ammattikorkeakoulussa. Opiskeluaika on osoittautunut huomattavasti monipuolisemmaksi kokemukseksi, mistä Nurmi osasi aiemmin edes unelmoida.