Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla - tehdään siitä yhdessä loppu!

16.12.2022 | Työelämä

Tradenomien tavoitekysely neuvotteluja varten paljasti, että jäsenet kokevat erittäin tärkeäksi saavuttaa nollatoleranssin ja ehdottoman kiellon työpaikkakiusaamiselle. On surullista, että vielä tänäkin päivänä työpaikoilla joudutaan painimaan kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun liittyvien ongelmien kanssa, vaikka niistä on säädetty työturvallisuuslaissa. Kaikilla työpaikoilla ei edelleenkään ole selkeitä pelisääntöjä tilanteiden varalle. Varsin sitkeässä tuntuu elävän myös käsitys, että fyysinen koskemattomuus olisi tärkeämpää kuin henkinen, vaikka lakikaan ei tee eroa näiden välille. 

Mikä on epäasiallista kohtelua?

Jokainen meistä kokee asiat eri tavalla: toinen voi kokea leikinlaskuna sen, minkä toinen kokee epäasiallisena kohteluna. Jokaisella on kuitenkin oikeus tunteisiinsa ja kokemuksiinsa ja ne tulisi työpaikalla pystyä käsittelemään ja huomioimaan. Epäasialliseksi kohteluksi katsotaan yleisesti vähättely, eristäminen, perusteeton työhön puuttuminen tai vaikkapa suoranainen uhkailu tai pelottelu. Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä: työnantaja ottaa työntekijästä tämän tietämättä Teams-palaverissa kuvakaappauksia, joita myöhemmin esittelee johtoryhmälle ja toteaa, että kyseinen työntekijä ei keskittynyt palaverissa riittävästi, kun katse harhaili kuvan mukaisesti liikaa sivulle. 

Epäasialliseen kohteluun voikin sortua kuka tahansa kollegasta johtajaan. Samoin kuin sen kohteena voi olla kuka tahansa kollegasta johtajaan. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että esimerkiksi normaali ja asiallinen työnjohto-oikeuden käyttäminen tai perustellusta syystä vaikkapa työtehtävien vuoksi eriarvoiseen asemaan asettaminen ei ole epäasiallista käytöstä. 

Miten epäasialliseen kohteluun voi puuttua?

Kaikkein tärkeintä on ottaa asia puheeksi. Olitpa sitten itse epäasiallisen kohtelun kohteena tai todistamassa asiatonta toimintaa — vaikka puheeksiottaminen olisi itselle raskasta. Vain esille tuomalla voit saada tilanteen muuttumaan. Aina ensin kannattaa pyrkiä käymään tilanne läpi suoraan toisen osapuolen kanssa ja ilmaisemaan asiallisesti, miksi tilanne tuntui pahalta sekä pyytää selkeästi, ettei käytös enää toistu. Tärkeä väline asian hoidossa on aina reilu anteeksipyyntö. Tämä on hyvä muistaa itse kunkin varsinkin silloin, jos kollega onkin kokenut toimintasi epäasiallisena. 

Mikäli asia ei ratkea kahden kesken tai epäasiallinen kohtelu jatkuu, on tarpeen viedä asia esihenkilön tietoon ja tarvittaessa tehdä selväksi, että toivot asiaan puututtavan. Halutessasi voit pyytää asian hoitamiseen apua työpaikan luottamusmieheltä/luottamusvaltuutetulta tai työsuojeluvaltuutetulta. Mikäli työpaikalla ummistetaan silmät asialta, voit kysyä neuvoa myös omasta liitosta tai Aluehallintovirastosta, joka valvoo työturvallisuuslain mukaisia asioita. Lisäksi omaan jaksamiseen epäasiallisen kohtelun uhrina voi saada apuja työterveyshuollosta, esim. työpsykologilta. Myös työyhteisö pystyy tekemään asialle paljon tukemalla epäasiallisen kohtelun uhria ja ilmaisemalla omalta osaltaan, ettei myöskään hyväksy kyseisenlaista toimintaa eikä se saa jatkua. 

Voit pyytää apua työpaikan luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta.

Toivottavasti tulevaisuudessa löytyy yhä vähemmän niitä työpaikkoja, joissa epäasiallisen kohtelun tullessa ilmi laitetaan pää pensaaseen ja kieltäydytään tekemästä mitään. Oikeudessakin on todettu, että tiedon saatuaan, työnantajan tulee puuttua epäasialliseen kohteluun ​​​​ ilman aiheetonta viivytystä, ja esim. hallituksella/yhtiöllä on viime kädessä vastuu puuttua ongelmiin sanktioiden uhalla.

Työelämä muuttuu tällä hetkellä vinhaa vauhtia eivätkä kaikki muutokset suinkaan ole koronan aiheuttamia. Miksipä emme saisi myös tätä ongelmaa paremmalle tolalle kuin menneinä vuosina. Joko aika olisi kypsä sille, ettemme enää hiljaisesti hyväksy epäasiallista kohtelua ja vaadimme työpaikoille pelisääntöjä ja tuemme tarvittaessa kollegaa/esihenkilöä, joka joutuu epäasiallisen kohtelun kohteeksi?  Yhteistyössä on voimaa (tässäkin asiassa)!

Blogiteksti: Jenni Lakso

Jenni Lakso

Erityisasiantuntija, teknologiateollisuus ja taloushallintoala, luottamusmiestoiminta

050 321 8982

jenni.lakso@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia

On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi. Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.

Lue lisää

Aikuiskoulutustuki ei ole rikki - tradenomeilta täystyrmäys tuen lakkauttamiselle

Valtaosa jäsenistämme vastustaa hallituksen esitystä aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. On tärkeää, että aikuiskoulutustuen tilalle on olemassa uusi tukimuoto ennen nykyisen aikuiskoulutustuen lakkauttamista.

Lue lisää

Artikkeli: YTN katsoo tulevaan – Edunvalvonnan perusteet pysyvät, vaikka keinot muuttuvat

YTN on puolustanut ylempien toimihenkilöiden etuja 50 vuotta, ja työlle on tilausta tulevaisuudessakin.

Lue lisää

Palkaton sairauslomapäivä ei ole kenenkään etu

Suomen hallitus on muuttamassa lakia siten, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Ainoana poikkeuksena olisi tilanne, jossa sairausloma kestää vähintään viisi päivää tai sen syy on työtapaturma tai ammattitauti. Muutos tarkoittaisi, että yhä useampi tekisi töitä sairaana.

Lue lisää

Määräaikainen työsuhde – avain työllistämisen ongelmiin vai jotain ihan muuta?

Hallitusohjelman mukainen työlainsäädännön muutos mahdollistaisi määräaikaisten työsuhteiden solmimisen vuodeksi ilman perustetta. Asiantuntijamme esittää huolensa määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisestä. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen vaikeuttaisi työllistymistä, heikentäisi palkkakehitysmahdollisuuksia ja lisäisi työhyvinvoinnin ongelmia.

Lue lisää