Etätyö koronan jälkeen – kaikkien oikeus vai harvojen herkkua?

7.5.2021 | Työelämä

Reilu vuosi sitten alkanut koronapandemia sai työntekijät eri toimialoilla ja henkilöstöryhmissä siirtymään etätöihin. Aluksi laajan etätyön ajateltiin olevan kuukauden tai parin poikkeusratkaisu. Nyt etätöissä ollaan oltu jo yli vuosi. 

Maaliskuussa 2021 toteutimme jäsenkyselyn, jossa kysyttiin mm. koronan aikaisista etätöistä.

Etätyö on koettu laajasti mielekkääksi ja omaa hyvinvointia lisääväksi. Yli 70 prosenttia vastaajista ilmoitti nauttivansa etätöiden tekemisestä. 

Kyselyssä 79 % kertoi tehneensä koronapandemian aikana enemmän etätöitä kuin ennen pandemiaa. Etätyö koronan aikaan on helpottanut työn ja muun elämän yhteen sovittamista. Moni työntekijä on tehnyt viimeisen vuoden aikana huomattavasti enemmän etätyöpäiviä kuin ennen ja tottunut käyttämään työmatkoista säästyneen ajan esimerkiksi liikuntaan tai perheen kanssa ajan viettämiseen. 

Etätöihin siirtyminen tapahtui nopeasti ja yllättäen eikä etätyöstä ehditty monessa työpaikassa sopia tarkempia uusia pelisääntöjä. Vuoden etätöiden jälkeen pelisäännöt ovat kuitenkin monessa työpaikassa edelleen päivittämättä. Etätyöstä voidaan sopia joko työntekijän ja työnantajan välisellä etätyösopimuksella tai koko työpaikan yhteisillä pelisäännöillä. Selkeintä on, että asiasta on sovittu aina kirjallisesti. 

Kyselyssämme kysyimme, kuinka monta päivää etätyötä jäsenet saivat tehdä ennen pandemiaa. Yleisimmät vastaukset olivat 0, 1 tai 2 päivää. Pandemian jälkeen jäsenet arvelivat yleisimmin saavansa tehdä 3 tai 5 päivää viikossa etätöitä.

Vastaajista yli puolet (55 %) katsoi työnsä mahdollistavan 4-5 etätyöpäivän tekemisen, kun vain kolmannes (36 %) arveli työnantajansa sallivan tämän.  

Jos koronan jälkeen palataan pandemiaa edeltäneeseen suppeaan etätyökäytäntöön, se tulee ikävänä yllätyksenä työntekijöille ja heijastuu väistämättä henkilöstön hyvinvointiin. Kun etätyön pelisäännöistä sovitaan jo ennen valtakunnallisen etätyösuosituksen päättymistä, vältytään ikäviltä yllätyksiltä, kun lähityöhön palaaminen mahdollistuu.

Etätyön on tutkittu myös lisäävän tuottavuutta, joten esteitä laajalle etätyölle ei jatkossakaan pitäisi työpaikoilla olla. Pandemian aikainen etätyö on todistanut, että työtä voidaan tehdä yhtä tehokkaasti etänä tai toimistolla. Henkilöstön tai henkilöstönedustajan kanssa yhteistyössä laaditut selkeät ja oikeudenmukaiset pelisäännöt etätyötä koskien ovat niin työntekijöiden kuin työnantajankin etu.

Hallituksen korona exit-suunnitelman mukaan valtakunnallisesta etätyösuosituksesta luovuttaisiin jo kesän aikana. Kannustan siis ottamaan koronan jälkeisen etätyön puheeksi työpaikallasi jo nyt. 

Julia Lauren

Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala

050 376 2240

julia.lauren@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Tekoäly on tradenomin tukiäly

Tekoäly on tullut jäädäkseen ja vaikuttaa elämäämme kiihtyvällä tahdilla. Mutta millainen tekoäly tulee yleistymään? Tekoäly tulee haastamaan ja muuttamaan työelämää sekä tuo aivan uuden ulottuvuuden luovuudelle. Se tulee vaikuttamaan työtehtäviimme ja tapaamme tehdä työtä. Tutustu ja kokeile tekoälyä rohkeasti! Työpaikalla on tärkeä käydä keskustelua tekoälyn hyödyntämisen pelisäännöistä ja esimerkiksi tietoturvasta.

Lue lisää

Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula: Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika

Määräaikaisten työsuhteiden lisääminen ja irtisanomiskynnyksen madaltaminen olisivat varsin radikaaleja muutoksia, joilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia yksilön kiinnittymiseen työelämään ja perheen perustamiseen, arvioi Akavan varapuheenjohtaja, Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

Lue lisää

Yhdenvertainen ja syrjimätön työelämä on jokaisen oikeus ja tehtävä!

Työpaikoilla laki pakottaa työnantajan edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää. Vähintään 30 hengen työpaikoillla yhdenvertaisuutta edistävät toimet kirjataan yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Vaikka työpaikoilla tehdään lakisääteistä työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, myös työyhteisöjen tavassa puhua arvostavasti ja kunnioittavasti jokaikisestä ihmisestä on valtava merkitys. Jokaisen meistä on puututtava rohkeasti syrjivään puheeseen, käytökseen ja työpaikan toimintatapoihin.

Lue lisää

Poliitikot välttelevät mielenterveysongelmien käsittelyä

Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyillä hakevista jopa 38 prosenttia on alle 34-vuotiaita. Miksi tilannetta ei saada korjatuksi?

Lue lisää

Lakko-oikeuden rajaaminen ei saa kannatusta

Lakko-oikeuden rajaamisen sijaan on syytä kääntää katse työelämän hyvinvointiin. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain 11 miljardin euron kustannukset.

Lue lisää