Etätyö koronan jälkeen – kaikkien oikeus vai harvojen herkkua?

7.5.2021 | Työelämä

Reilu vuosi sitten alkanut koronapandemia sai työntekijät eri toimialoilla ja henkilöstöryhmissä siirtymään etätöihin. Aluksi laajan etätyön ajateltiin olevan kuukauden tai parin poikkeusratkaisu. Nyt etätöissä ollaan oltu jo yli vuosi. 

Maaliskuussa 2021 toteutimme jäsenkyselyn, jossa kysyttiin mm. koronan aikaisista etätöistä.

Etätyö on koettu laajasti mielekkääksi ja omaa hyvinvointia lisääväksi. Yli 70 prosenttia vastaajista ilmoitti nauttivansa etätöiden tekemisestä. 

Kyselyssä 79 % kertoi tehneensä koronapandemian aikana enemmän etätöitä kuin ennen pandemiaa. Etätyö koronan aikaan on helpottanut työn ja muun elämän yhteen sovittamista. Moni työntekijä on tehnyt viimeisen vuoden aikana huomattavasti enemmän etätyöpäiviä kuin ennen ja tottunut käyttämään työmatkoista säästyneen ajan esimerkiksi liikuntaan tai perheen kanssa ajan viettämiseen. 

Etätöihin siirtyminen tapahtui nopeasti ja yllättäen eikä etätyöstä ehditty monessa työpaikassa sopia tarkempia uusia pelisääntöjä. Vuoden etätöiden jälkeen pelisäännöt ovat kuitenkin monessa työpaikassa edelleen päivittämättä. Etätyöstä voidaan sopia joko työntekijän ja työnantajan välisellä etätyösopimuksella tai koko työpaikan yhteisillä pelisäännöillä. Selkeintä on, että asiasta on sovittu aina kirjallisesti. 

Kyselyssämme kysyimme, kuinka monta päivää etätyötä jäsenet saivat tehdä ennen pandemiaa. Yleisimmät vastaukset olivat 0, 1 tai 2 päivää. Pandemian jälkeen jäsenet arvelivat yleisimmin saavansa tehdä 3 tai 5 päivää viikossa etätöitä.

Vastaajista yli puolet (55 %) katsoi työnsä mahdollistavan 4-5 etätyöpäivän tekemisen, kun vain kolmannes (36 %) arveli työnantajansa sallivan tämän.  

Jos koronan jälkeen palataan pandemiaa edeltäneeseen suppeaan etätyökäytäntöön, se tulee ikävänä yllätyksenä työntekijöille ja heijastuu väistämättä henkilöstön hyvinvointiin. Kun etätyön pelisäännöistä sovitaan jo ennen valtakunnallisen etätyösuosituksen päättymistä, vältytään ikäviltä yllätyksiltä, kun lähityöhön palaaminen mahdollistuu.

Etätyön on tutkittu myös lisäävän tuottavuutta, joten esteitä laajalle etätyölle ei jatkossakaan pitäisi työpaikoilla olla. Pandemian aikainen etätyö on todistanut, että työtä voidaan tehdä yhtä tehokkaasti etänä tai toimistolla. Henkilöstön tai henkilöstönedustajan kanssa yhteistyössä laaditut selkeät ja oikeudenmukaiset pelisäännöt etätyötä koskien ovat niin työntekijöiden kuin työnantajankin etu.

Hallituksen korona exit-suunnitelman mukaan valtakunnallisesta etätyösuosituksesta luovuttaisiin jo kesän aikana. Kannustan siis ottamaan koronan jälkeisen etätyön puheeksi työpaikallasi jo nyt. 

Julia Lauren

Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala

050 376 2240

julia.lauren@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

5 vinkkiä ihmislähtöiseen muutosjohtamiseen

Ammattimentori Kati Huovinmaa pureutuu Työelämäkorjaamossa tällä kertaa ihmislähtöisessä muutosjohtamisessa onnistumiseen. Johda muutosta ihmislähtöisesti näillä vinkeillä!

Lue lisää

Tekoäly käyttöön työpaikalla yhdessä keskustellen

Tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla vaatii osaamisen kehittämistä ja pelisäännöt tekoälyn hyödyntämiseen. Käytännön kysymyksistä on syytä keskustella yhdessä henkilöstön kanssa. Lue asiantuntijamme blogista mitä kannattaa ottaa huomioon, kun tekoäly otetaan käyttöön työpaikalla?

Lue lisää

Ammattikorkeakouluille reilu mahdollisuus

Eurooppalaiset ammattikorkeakoulut kehittyvät vauhdilla ja samaan aikaan meillä Suomessa sitkeästi elää vääränlaiset käsitykset ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä.

Lue lisää

Mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi?

Ruusut ja suklaa ovat kyllä ihania, mutta niiden avulla ei vielä saada aikaan merkittäviä muutoksia. Kati Huovinmaa kannustaa tällä kertaa Työelämäkorjaamossa miettimään, mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi? Miten voimme omilla teoillamme edistää tasa-arvoa ja naisten oikeuksia?

Lue lisää

Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia

On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi. Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.

Lue lisää